Raitiotien toteutussuunnittelussa huomioidaan uhanalaiset lajit ja luonnon monimuotoisuus

Käynnissä olevan raitiotien toteutussuunnittelun yksi ympäristötavoitteista on, että raitiotie ei heikennä luonnon monimuotoisuutta. Turun kaupungin luonnon monimuotoisuutta edistävän LUMO-ohjelman mukaisesti uhanalaisten ja Lounais-Suomeen keskittyneiden lajien elinympäristöt otetaan erityisesti huomioon jo käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana. Lähtötietoja kaupunkiluonnosta kerättiin tarkentavilla luontoselvityksillä kuluneen kesän aikana.

Turun raitiotien toteutussuunnittelulle on asetettu selkeät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle. Raitiotie suunnitellaan niin, että haitalliset vaikutukset kaupunkiluontoon ovat mahdollisimman vähäisiä. Osana raitiotien toteutussuunnittelua määritellään myös toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa vesistö- ja luonnonolosuhteita.

–  Kun huomioimme luonnon monimuotoisuuden jo suunnittelun aikana, voimme parantaa luonnonympäristöjä, suojella vesiekosysteemejä, parantaa viihtyisyyttä raitiotien ympäristössä sekä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kertoo Turun Raitiotien ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontti.

Raitiotien toteutussuunnittelussa sitoudutaan kaupungin luonnon monimuotoisuutta edistävään LUMO-ohjelmaan.

– Turun kaupungin LUMO-ohjelman mukaisesti otamme raitiotien suunnittelussa huomioon uhanalaisten lajien lisäksi sellaiset lajit, joiden levinneisyys keskittyy Lounaiseen-Suomeen. Näiden lajien elinympäristöjen vaalimiseen on raitiotien kaltaisella kaupunkikehityshankkeella erityinen vastuu, sanoo Swecon vesistöasiantuntija Janne Tolonen.

Kesän luontoselvityksissä keskityttiin luonnoltaan arvokkaisiin kohteisiin raitiotielinjan varrella

Jo Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa tunnistettiin raitiotielinjan varren kohteet, joissa on erityisen arvokkaita luonnonolosuhteita sekä rikas kasvi- ja eläinlajisto.

Näitä ovat Laukkavuoren kupeessa sijaitsevan Jaaninojan ekologisesti arvokas kaupunkipuro, Patterihaan keto- ja niittykasvillisuus ja siitä riippuvainen hyönteislajisto sekä Itäharjun ja Littoistentien ekologisena käytävänä toimivat metsäalueet.

Kesän aikana näillä alueilla toteutettiin täydentäviä luontoselvityksiä suunnittelun tueksi.

– Iso-Heikkilässä esiintyy vaarantunutta ja suojeltavaa perhoslajia juurilasisiipeä. Jaaninoja on taas ekologisesti arvokas kaupunkipuro, jossa esiintyy uhanlaista lajistoa kuten taimenta ja jokirapua. Itäharjun ja Littoistentien varrella on liito-oravalle soveltuvaa puustoa, luontoselvityksiä toteuttanut Tolonen kertoo.

Kesän luontoselvitysten tulokset valmistuvat suunnittelun käyttöön syyskuun aikana. Luontoselvityksiä jatketaan tarvittavin osin vielä vuonna 2025.