Maaperätutkimukset valmistuivat – Raitiotien rataa tulee vahvistaa paalulaatalla ennakoitua vähemmän

Turun raitiotien toteutussuunnittelun aikaiset maaperätutkimukset ovat valmiit. Kesällä 2024 alkaneissa tutkimuksissa täydennettiin tietoa maaperän olosuhteista koko raitiotielinjalla. Alustavien tulosten mukaan raitiotien rataa tulee vahvistaa paalulaatoilla ennakoitua vähemmän, mikä pienentää rakentamisen kustannuksia ja vähentää rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.

Toteutussuunnittelun aikaisilla maaperätutkimuksilla tarkennettiin yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arviota raitiotien radalla vaadittavista pohjavahvistusratkaisuista.  

Valmistuneiden tutkimusten myötä tämänhetkinen arvio on, että noin puolitoista kilometriä yleissuunnitelmassa paalulaatalla vahvistettavaksi arvioidusta maaperästä on mahdollista stabiloida. Yleissuunnitelman arvion mukaan paalulaatta oli tarpeellinen pohjavahvistusratkaisu noin kolmella neljänneksellä suunnitellusta 12 kilometrin raitiotielinjasta.  

Stabilointi on menetelmä, jossa maaperään sekoitetaan sideaineita, joiden avulla maaperä muuttuu kantavammaksi ja sopivammaksi rakentamiseen. Radan vahvistaminen stabiloinnilla paalulaatan sijaan pienentää rakentamisen kustannuksia ja vähentää rakentamisen päästöjä. 

Pohjatutkimuksilla täydennettiin tietoa maaperän olosuhteista koko raitiotielinjalla

Raitiotiehankkeen maaperätutkimukset aloitettiin heinäkuussa 2024. Tutkimuksilla selvitettiin reitin maaperässä esiintyvät maalajit, kallion syvyys sekä savikerroksen paksuus, tiiveys ja lujuus. Lisäksi tiettyihin tutkimuspisteisiin asennettiin pohjavesiputkia, joiden avulla voidaan seurata pohjaveden pinnan syvyyttä. Tarkempi rakentamisen aikainen pohja- ja orsiveden seurantaohjelma on työn alla. 

Pohjatutkimukset suoritettiin kairavaunuilla. Tutkimuspisteiden väli oli 25–50 metriä ja niitä tehtiin yhteensä noin 450 kpl. Tutkimusten syvin kairaus tehtiin Jaaninojalla hieman alle 50 metrin syvyyteen. Tutkimuspisteiden määrä ja väli suunniteltiin niin, että tutkimuksista saatiin tarvittavaa tietoa teknistä suunnitteluvaihetta ja kustannuslaskentaa varten. Maaperätutkimuksia jatketaan mahdollisessa rakentamisvaiheessa.

Tutkimusten yhteydessä tutkimuspisteistä otettiin maaperänäytteitä, joille tehtiin laboratorio-olosuhteissa stabiloitavuuskokeita. Kokeiden tulosten perusteella on paikoitellen mahdollista käyttää vähäpäästöisempiä uusiosideaineita perinteisen sementtipohjaisen sideaineen sijasta. 

Muinaisjäännösalueella, joka ulottuu raitiotien reitillä Humalistonkadun ja Eerikinkadun risteyksestä aina Hämeenkadun ja Kiinamyllynkadun risteykseen asti, maaperätutkimuksia valvoivat Muuritutkimus Oy:n arkeologit sekä Turun alueellisen vastuumuseon asiantuntijat. 

Pohjavahvistusratkaisut vaikuttavat raitiotien kustannuksiin ja päästöihin 

Radan pohjavahvistukset ovat Turun raitiotiehankkeessa merkittävä kustannuserä. Tämänhetkisten laskelmien mukaan pohjavahvistukset ovat noin 12 prosenttia raitiotien rakentamisen kokonaiskustannuksista.  

Pohjavahvistukset aiheuttavat suuren osan raitiotien rakennusvaiheen ilmastovaikutuksista. Pohjavahvistuksissa merkittävä päästölähde on paalulaatoissa käytettävät betoni ja teräs. Turun Raitiotieallianssi selvittää parhaillaan eri vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttöä rakentamisessa. Mahdollisuutena on etenkin vähähiilisen betonin käyttö.