Usein kysytyt kysymykset

Raitiotie on Turun merkittävä kaupunkikehitys- ja joukkoliikennehanke, joka luo 12 kilometrin kasvukäytävän, jonka varrelle syntyy toimivaa kaupunkia vuosikymmeniksi.  

Rakentamispäätös tuo Turun taloudelle merkittävän piristysruiskeen: työpaikkoja syntyy, investoinnit lisääntyvät ja luottamus tulevaisuuteen vahvistuu. Päätös raitiotien rakentamisesta käynnistää laajat investoinnit, myös yksityiset, jotka luovat työpaikkoja ja vahvistavat talouden luottamusta.  

Tutkimukset osoittavat, että joukkoliikenneinvestoinnit nostavat alueiden arvostusta ja kiinteistöjen arvoja sekä vähentävät segregaatiota. Hyödyt ulottuvat laajalle alueelle Varissuolta satamaan, myös niille kaupunginosille, jotka kaipaavat uusia mahdollisuuksia. 

Raitiotie täydentää Turun joukkoliikennettä ja lisää sen joukkoliikenteen houkuttelevuutta, sujuvuutta ja kannattavuutta. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se palvelee kaupunkilaisia esteettömästi, luotettavasti ja turvallisesti.

Jos raitiotie päätetään rakentaa, samalla uudistetaan lähes kaikki reitin kadut koko leveydeltään 12 kilometrin matkalta.   

Jalkakäytävät perusparannetaan, pyöräilijöille tehdään laadukkaat reitit ja autoliikenteelle tulee uudet kaistat. Kaduille tehdään uusia liikennejärjestelyjä sekä uusitaan katujen pintamateriaaleja ja vanhentuvaa kunnallistekniikkaa. Raitiotietä rakennettaessa kaduille saadaan lisättyä kasvillisuutta aiempaa enemmän.

Alustavat katusuunnitelmat kuvaavat, miten Turun kadut muuttuisivat raitiotien myötä. Tutustu alustaviin katusuunnitelmiin täällä.

Vaikutusarvioiden ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kokemusten mukaan kyllä. 

Raitiotien myötä muihin raitiotiekaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. Muiden pohjoismaisten kaupunkien kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan. 

Turussa raitiotiellä olisi oletettavasti lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä. 

Lue lisää: Raitiotien arvioidut vaikutukset Turun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Kyllä. 

Arvion mukaan raitiotie lisäisi turkulaisten kaikkea joukkoliikenteen käyttöä noin 12 prosentilla ja 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050. Vuonna 2050 raitiovaunuilla tehtäisiin arviolta 30 000 matkaa vuorokaudessa. 

Tutkimusten mukaan raitiotie lisää kaupungissa joukkoliikenteen käyttöä myös muiden kuluneuvojen kuin raitiovaunujen osalta. Kaupungeissa, joissa on raitiotie, asukkaat käyttävät enemmän joukkoliikennettä kuin kaupungeissa, joissa raitiotietä ei ole.

Tutustu raitiotien liikenne-ennusteeseen täällä.

Kiinteistötaloudellisen analyysin mukaan kyllä. 

Raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään. Raitiotien myötä rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä. 

Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä. Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä. Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän.

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan kyllä. 

Raitiotien myötä kaupungissa arvioidaan vuonna 2050 asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän kuin ilman raitiotietä. 

Kiinteistötaloudellisen analyysin mukaan kyllä.  

Raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään. Raitiotien myötä rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä.  

Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä. Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä. Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän.

Raitiotien tuomasta elinvoimasta ja yritystoiminnan piristymisestä hyötyvät kaikki kaupunkilaiset. Moni liikkuu välittömän asuinalueensa ulkopuolella ja voi käyttää ratikkaa esimerkiksi asiointimatkalla torilta TYKSiin tai Kupittaalta Itäharjun Prismaan.

Raitiotien positiiviset kaupunkikehitysvaikutukset, lisääntyvä viihtyisyys ja monipuolisesti kehittyvä kaupunki hyödyttävät kaikkia kaupunkilaisia.

Vaikutusarvioiden ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kokemusten mukaan kyllä.  

Raitiotien myötä muihin raitiotiekaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. Muiden pohjoismaisten kaupunkien kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan.  

Turussa raitiotiellä olisi oletettavasti lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä. 

Raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on 465 miljoonaa euroa, josta Turun kaupungin osuus 338 miljoonaa euroa ja valtion osuus arviolta 127 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus varmistuu seuraavissa MAL-neuvotteluissa, oletettavasti vuonna 2028. 

Turun satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle kulkevalle 12 kilometrin raitiotielle on laskettu kustannukset vuosina 2024–2025 laaditun toteutussuunnitelman ja lisäselvitysten pohjalta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun raitiotiestä on olemassa kyllin yksityiskohtainen, toteutuskelpoinen suunnitelma, jotta realististen kustannusten laskeminen on ollut mahdollista.

Lue lisää: Raitiotiehankkeen kustannukset

Kustannukset kattavat kaiken hankkeeseen kuuluvan alusta loppuun asti: suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönoton. Kustannukset kattavat niin raiteet, varikon, kaupunkitilan parantamisen eli koko reitin katu-uudistuksen seinästä seinään maan alta ja päältä sekä kaikki tehtävät, jotka tarvitaan toimivaan, heti käyttöön tulevaan raitiotiehen. 

Noin puolet kustannuksista koostuu raitiotieinfrasta ja varikosta. Noin 40 prosenttia kustannuksista käytetään katu-uudistukseen. 

Lue lisää: Raitiotiehankkeen kustannukset

Vaunuhankinnan kustannukset ovat tämänhetkisen arvion mukaan 65–75 miljoonaa euroa. Kustannukset sisältävät 14 vaunua ja näiden hankinnan.  

Vaunuhankinta etenee tarjouspyyntövaiheeseen, jos valtuusto päättää, että raitiotie rakennetaan. 

Lue lisää: Raitiotiehankkeen kustannukset

Turun raitiotie rakennettaisiin allianssimallilla, joka on todettu toimivaksi laajoissa, monimutkaisissa rakentamishankkeissa. Allianssimalli on urakkamuoto, jossa kaikki allianssikumppanit jakavat vastuun riskeistä, hyödyistä sekä tavoitteiden toteuttamisesta ja laativat suunnitelmat sekä kustannusarvion yhdessä.  

Kaikki allianssikumppanit ovat sitoutuneet kustannusarvioon omalla taloudellisella riskillään. Yksityisten yritysten on mahdollista sitoutua kustannusarvioon, koska se on laadittu erittäin tarkasti ja huolellisesti. Tavoitekustannuksen ylitys johtaisi merkittävään taloudelliseen sanktioon ja yksityisten yritysten tuloksen heikentymiseen. Allianssihankkeet toteutuvat yleensä budjetissa tai sen alle.

Raitiotievaihtoehdon suuremmat investoinnit, korkokulut ja liikenteen käyttötalouden kulut saadaan vuoteen 2060 ulottuvalla tarkasteluaikavälillä suurelta osin katettua suuremmilla kiinteistötaloustuloilla. Investoinnin suuri rahoituspaine kohdistuu toteutuksen alkuvuosiin. Raitiotievaihtoehdon suuremmat kiinteistötaloustulot perustuvat erityisesti runkobussivaihtoehtoa suurempaan rakentamismäärään ja toteutuvat pitkän aikavälin kuluessa. On hyvä muistaa, että kaikkiin vuosikymmenien päähän ulottuviin arviointeihin sisältyy epävarmuutta.

Kassavirtaa tarkastellen raitiotievaihtoehdon vaikutus vuoteen 2060 ulottuvalla tarkastelujaksolla Turun kaupungin taloudelle on reaalisesti noin 122 miljoonaa euroa negatiivinen. Tasaisesti jaettuna vaikutus on keskimäärin 3,4 miljoonaa euroa vuodessa negatiivinen. Menoerät ovat suurimmillaan tarkastelujakson alkuvaiheessa, kun taas kiinteistötaloustulot jakautuvat tasaisemmin tarkastelujaksolle. Vuodesta 2049 alkaen raitiotievaihtoehdon vuosikohtainen nettotalous on runkobussivaihtoehtoa parempi. Lyhyellä aikavälillä investoinnin kassavirta on negatiivinen ja aiheuttaa rahoitustarpeen.

Yleissuunnitelma on nimensä mukaisesti yleispiirteinen hahmotelma hankkeesta. Sen perusteella ei voi vielä rakentaa mitään, eikä kukaan ole ollut sitoutunut rakentamaan raitiotietä tuolla summalla. Nyt meillä on ensi kertaa niin tarkka suunnitelma, että tiedämme, miten raitiotie rakennettaisiin ja siksi tiedämme nyt ensi kertaa, mitä raitiotie Turun satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle maksaisi.

Pääosa yleissuunnitelman ja toteutussuunnitelman välisestä kustannuserosta johtuu siitä, että rakentamisen tekninen työ on pystytty arvioimaan realistisesti. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat hankekokonaisuuden osa-alueet, kuten käyttöönotto ja jälkivastuuaika, parempi liittäminen olemassa olevaan katuinfraan, laadukkaammat valinnat sekä valtion rahoituksen odotuksesta johtuva aikatauluviive.

Lue lisää: Raitiotiehankkeen kustannukset

Vuosina 2013–2025 suunnitelmien ja selvitysten valmistuttua on Turun raitiotien suunnitteluun käytetty kaikkiaan noin 17 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuosuus suunnittelun kustannuksista on noin 70 prosenttia. 

Mukaan on laskettu kaikki raitiotiehen liittyvien suunnitelmien ja selvitysten kustannukset vuodesta 2013 lähtien. Pääosa kustannuksista tulee käynnissä olevasta toteutussuunnitteluvaiheesta vuosina 2024–2025. 

Vuotta 2013 edeltävät selvitykset ovat olleet suppeita ja käsitelleet kokonaisvaltaisesti kaupunkirakennetta ja eri joukkoliikennejärjestelmä eli näissä raitiotietä on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta. Näiden kustannukset liikkuvat karkeasti arvioiden joissain sadoissa tuhansissa. 

Tämän lisäksi raitiotiehen varautuviin Kauppatorin pohjanvahvistuksiin on käytetty noin 4,7 miljoonaa euroa.

Turun raitiotien reitti kulkee satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Reitin pituus on noin 12 kilometriä, ja sen varrella sijaitsee 20 pysäkkiä.

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä.  

Voit tutustua reittiin myös Turun opaskartassa.

Satama-Varissuo valittiin suunniteltavaksi raitiotielinjaksi vuonna 2023 Turun kaupunginhallituksen hyväksymässä Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa.  

Suunnitteilla oleva reitti yhdistää Turun kasvavat alueet ja merkittävät kaupunkikehityskohteet, kuten merellisen Turun, keskustan ja Tiedepuiston. Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä. 

Turun raitiotielle suunnitellaan yhteensä 20 pysäkkiä. 

Raitiotiepysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Pysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Tyypillisesti Turkuun verrattavilla raitioteillä pysäkkien väli on 600–800 metriä. Yksi pysäkki on noin 50 metriä pitkä. 

Pysäkkien sijainnit ja määrä on suunniteltu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin sekä nykyistä että tulevaa asutusta, työpaikkoja ja palveluja.  

Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Turun raitiotielle suunnitellaan yhteensä 20 pysäkkiä. Raitiotiepysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Yksi pysäkki pidentää matka-aikaa arvion mukaan minuutilla, minkä takia pysäkkejä ei voi olla liian tiheästi. 

Arvioitu matka-aika satamasta Kauppatorille on 13 minuuttia ja Kauppatorilta Varissuolle 23 minuuttia. Koko reitin matka-aika olisi 37 minuuttia. Yksi pysähdys raitiotiepysäkillä kestää noin minuutin.

Raitiovaunujen vuoroväli on 7,5 minuuttia.

Kyllä.

Turun raitiotie suunnitellaan osaksi Föliä, jonka matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Omaa liikkumista voisi siis suunnitella eri kulkuneuvoja yhdistelemällä.

Kyllä.  

Turussa liikennöitävät raitiovaunut ovat esteettömiä. Niissä on matala lattia eikä lainkaan portaita. Yhdessä raitiovaunussa on tilaa vähintään kuudelle lastenvaunulle ja pyörätuolille.  

Raitiovaunu pysähtyy pysäkeillä aina samaan kohtaan, ja erityisryhmille parhaiten sopivat oviaukot merkitään pysäkkilaiturille. Laiturin reunoissa on huomiolaatat. 

Jokaisella pysäkillä on vähintään pysäkin toisessa päässä esteettömyyden erikoistason yhteys. Pysäkeillä on näkövammaisten ohjausraidat, joilla kontrastierolla ja kohokuvioinnilla ohjataan kulku pysäkin esteettömälle suojatielle.

Matkakeskuksen reitin liikennöinti- ja investointikustannukset arvioitiin Turun raitiotien yleissuunnitelmassa Humalistonkadun reittivaihtoehtoa suuremmiksi. Liikenne-ennusteiden mukaan Humalistonkadun reitillä olisi tulevaisuudessa merkittävästi enemmän matkustajia.

Raitiotien reitin varsi on monin paikoin jo nyt tiiviihkösti rakennettua tai uudistuvaa teollisuusaluetta. Se ei siis juurikaan vaikuta olemassa olevien asukkaiden tilanteeseen tiiviyden suhteen.

Tiiviin korttelirakenteen houkuttelevuus on makuasia. Muista kaupungeista on huomattu, että raitioteiden varteen hyvien kulkuyhteyksien äärelle on todella paljon tulijoita.

Tiiviin rakentamisen tarve muilla alueilla ainakin suhteellisesti vähenee, mikäli raitiotie rakennetaan. Raitiotiereitin varrelle kehittyvä tiivis kasvuvyöhyke mahdollistaa väljempää kaupunkikehitystä muualle kaupunkiin, ja siten monipuolistaa asumisen ja rakentamisen mahdollisuuksia kaupunkiin.

Turkuun on laadittu vuosien varrella useita selvityksiä raitiotiestä. Seudullisen verkoston suunnittelun lähtökohtana on ollut erityisesti Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ajatukset maankäytön ja raitiotien sijoittumisesta.

Tavoiteverkkoa on suunniteltu Turussa moneen suuntaan: Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Viimeisenä raitiotietä on hahmoteltu Merikaupungin ja Pansion suuntaan.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020, että suunnittelua jatketaan ensiksi reitillä satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Seudullisesti verkko voisi ulottua Raisioon ja Kaarinaan, joista erityisesti Raisioon johtavan reitin on alustavasti arvioitu olevan seudullisista laajennuksista potentiaalinen ensiksi toteutettavaksi.

Uudenmaankadun linjauksen on arvioitu muun muassa sujuvoittavan liikennettä, parantavan jalankulkua ja pyöräilyä sekä mahdollistavan parhaiten raitiotien mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.  

Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa tutkittiin kahta eri linjausta Tuomiokirkon ympäristössä. Vaihtoehtoina oli, että raitiotie kulkisi joko Tuomiokirkontorin läpi tai pitkin Uudenmaankatua. Linjausvaihtoehdoista järjestettiin kysely, ja Uudenmaankadun linjaus sai näistä kahdesta vaihtoehdosta selvästi enemmän ääniä.

Tätä ei vielä tiedetä. Turun Raitiotie Oy aloitti raitiovaunujen Euroopan laajuisen kilpailutuksen syksyllä 2024. Hankintaa valmistellaan hyvissä ajoin, jotta kaupunginvaltuuston investointipäätöksen jälkeen on mahdollista tehdä päätös vaunujen hankinnasta niin, että raitiovaunut saadaan Turkuun ajallaan.

Hankinnan aikana tarkennetaan yleissuunnitelman tietoja vaunujen ominaisuuksista ja kustannuksista.  

Raitiovaunujen kilpailutuksen valmistelu on käynnissä, mutta hankittava kalusto on pääpiirteissään seuraavanlainen: 

• Matkustajakapasiteetti on 220-260 henkilöä.
• Raitiovaunu kulkee kahteen suuntaan eli kummassakin päässä on ohjaamo.
• Raitiovaunuissa on ovet molemmilla puolilla. Kyytiin noustaan menosuuntaan nähden oikealta puolelta.
• Moduuleja on 3–5 kappaletta per raitiovaunu.
• Raitiovaunut ovat esteettömiä: niissä on matala lattia eikä portaita.
• Vähintään 6 lastenvaunupaikkaa koko vaunussa ja 2 pyörätuolipaikkaa per moduuli.
• Pituus maksimissaan 37 metriä.
• Vaunun leveys 2,65 metriä.
• Raideleveys 1,435 metriä.
• Jännite 750 Vdc. 

Raitiovaunuja hankitaan yhteensä 14 kappaletta, ja niiden hankintahinta on arvion mukaan 65-75 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Raitiotiehankkeen kustannukset

Raitiovaunuvarikko rakennettaisiin Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikon kehitysvaiheen yhteistyökumppani on YIT. 

Varikkorakennuksen pinta-ala on kokonaisuudessa hieman yli 10 000 neliömetriä. Varikon pihan koko on noin kolme hehtaaria. 

Raitiotieinfran käyttöikä on 40 vuotta ja vaunujen 40 vuotta.

Kyllä.  

Turussa liikennöitävät raitiovaunut ovat esteettömiä. Niissä on matala lattia eikä lainkaan portaita.  Yhdessä raitiovaunussa on tilaa vähintään kuudelle lastenvaunulle ja pyörätuolille. Raitiovaunu pysähtyy pysäkeillä aina samaan kohtaan.

Varikko on työpaikka lähes 100 työntekijälle. Varikolla työskentelee muun muassa raitiovaunujen kuljettajat, raitioliikenteen ohjaajat, huoltohenkilökunta ja esihenkilöt. Turun raitiotiellä tarvitaan alkuvaiheessa noin 50–55 raitiovaununkuljettajaa. 

Varikkoalueella on toimintaa kellon ympäri. Öisin kaikki työt tehdään sisällä varikkohalleissa. 

Päivisin varikolla tehdään vaunujen määräaikaishuoltoja. Vaunut ajetaan autopesulaa muistuttavan harjakoneen läpi noin kerran viikossa.  

Raitiotien liikennettä ohjataan varikolta käsin. Liikenteenohjauskeskuksessa muun muassa seurataan raitiovaunujen liikkumista raitiotielinjalla, pidetään yhteyttä kuljettajiin sekä valvotaan raitiotien sähkönsyöttöä. Liikenteenohjaajat vastaavat siitä, että raitiovaunut ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, myös mahdollisissa häiriötilanteissa.

Kyllä. 

Raitiotie parantaa pyöräilyn olosuhteita kaupungissa huomattavasti. Pyörätiet on suunniteltu Turun pyöräliikenteen tavoiteverkon 2035 mukaisesti. ​ 

Suurelle osalle raitiotiekaduista tulee yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua. Pyörätiet päällystetään punaisella asfaltilla.​ 

Rakennetaan pyöräteitä paikkoihin, joista ne puuttuvat tällä hetkellä kokonaan, kuten Eerikinkadulle Brahenkadun ja Aninkaistenkadun välillä sekä Uudenmaankadulle.​ 

Aninkaistenkadulle ja Uudenmaankadulle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua Tuureporinkadulta aina Itäiselle Pitkäkadulle saakka.​ 

Pysäkkien viereen rakennetaan runkolukittavaa pyöräpysäköintiä.​ 

Kalervonkadulle ja Västäräkinkadulle rakennetaan pyöräkadut. Radanvarteen Kirstinpuistosta Asemanaukiolle tulee uusi pyöräilyn yhteys. 

Raitiotie tukee Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. 

Raitiotien rakentamisen aikana kaikkien raitiotiekatujen jalkakäytävät ja niiden pintamateriaalit uudistetaan.​ Jalkakäytäviä levennetään keskustassa muun muassa Humalistonkadulla, Eerikinkadulla ja Uudenmaankadulla. 

Jalankulkijoille rakennetaan raitiotien ylityspaikkoja muun muassa Eerikinkadulle ja Littoistentielle. 

Jalankulun yhteydet raitiotiepysäkeille ovat esteettömiä, ja vähintään toisessa päässä pysäkkejä on valo-ohjatut suojatiet. 

Raitiotien rakentamisen ohessa kaikkien raitiotiekatujen ajoradat ja niiden pintamateriaalit uudistetaan.​ 

Tietyissä paikoissa ajokaistojen määrä vähenevät. Näin on esimerkiksi Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla ja Littoistentiellä.​ 

Turun keskustaan rakennetaan vain busseille ja raitiovaunuille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja Humalistonkadulla Puutarhakadun ja Eerikinkadun välillä sekä Eerikinkadulla Humalistonkadun ja Brahenkadun välillä. 

Humalistonkadulla Ratapihankadun ja Puutarhakadun välillä, Kiinamyllynkadulla Hämeenkadun ja Lemminkäisenkadun välillä, Karvataskunkadulla ja Suurpäänkadulla raitiovaunut ja bussit kulkisivat autojen kanssa samalla kaistalla. 

Reitin varrelta poistetaan yhteensä 178 kadunvarren pysäköintipaikkaa.​ Keskustan kaduilla lisätään yhteensä 26 uutta saatto- ja huoltopaikkaa.

Kyllä.  

Raitiotie olisi toteutuessaan osa Föliä ja yksi runkolinjoista. Raitiotie liikennöisi sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon väliä. 

Matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Omaa liikkumista voisi siis suunnitella eri kulkuneuvoja yhdistelemällä.  

Raitiotiestä ei tulisi rinnakkaista ja Fölin kanssa kilpailevaa joukkoliikennejärjestelmää.

Kyllä. 

Raitiotie täydentäisi muita Fölin bussilinjoja. Raitiotien myötä busseja vapautuisi ruuhkaisilta linjoilta tehden joukkoliikenteestä entistä kattavampaa.  

Heinäkuussa 2025 uudistetut Fölin runkolinjat on suunniteltu mahdollista raitiotietä silmällä pitäen. Runkolinjojen busseilla pääsee raitiotien vaihtopaikoille Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa, Kauppatorilla, Keskussairaalalla, Itäharjulla ja Varissuon liikekeskuksella.  

Runkolinjoja varten tehtävät muutokset, kuten uudet bussipysäkit säilyvät sellaisenaan, vaikka raitiotie päätettäisiin rakentaa.

Kaupungin ja seudun kova kasvu lisää liikenteen määriä paljon. Henkilöliikenteen matkamäärien arvioidaan kasvavan Turussa 17–22 % vuoteen 2035 ja 31–42 % vuoteen 2050 mennessä. Raitiotie lisäisi turkulaisten joukkoliikenteen käyttöä noin 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050.

Liikenne-ennusteen mukaan raitiotien arvioidaan lisäävän kaikkien joukkoliikennematkustajien määrää raitiotien reitillä 24 % vuonna 2050 verrattuna runkobussivaihtoehtoon. Kaikkien turkulaisten joukkoliikennematkojen määrä lisääntyisi 12 % ja Turun seudulla 9 %. Vuonna 2035 raitiotiellä tehtäisiin vuorokaudessa 24 500 matkaa ja vuonna 2050 vuorokaudessa 30 200 matkaa.

Jos raitiotie päätetään rakentaa, Fölin ruuhkaisimman runkolinjan 3 ja linjan 3A bussit korvattaisiin raitiovaunuilla Varissuon ja keskustan välillä.  

Runkolinjan 3 ja linjan 3A yhteydet Pernoon ja Raisioon sekä runkolinja 4 säilyvät raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen.  

Raitiotien kanssa risteävät runkolinjat toimivat vaihtoyhteyksinä vaihtopaikoilla Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa, Kauppatorilla, Keskussairaalalla, Itäharjulla ja Varissuon liikekeskuksella.

Tutkimusten mukaan joukkoliikennettä käytetään yleisesti enemmän kaupungeissa, joissa on raitiotie kuin niissä, joissa raitiotietä ei ole.

Raitiotie olisi osa Fölin palveluita ja muodostaisi tärkeän runkolinjan. Matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla osan matkaa bussilla ja osan raitiovaunulla. Tietyissä paikoissa raitiovaunut ja bussit kulkisivat yhteistä joukkoliikennekaistaa tai -katua pitkin.

Raitiotiehankkeessa rakennetaan yleiskaavan mukainen tehokas joukkoliikenteen laatukäytävä satamasta keskustan kautta Kupittaalle.​ 

Katujen uudistamisen myötä raitiotien reitillä sekä raitiovaunut että bussit kulkisivat suurelta osin joukkoliikennekaistoja tai –katuja pitkin.​ 

Reitistä on ​5,2 km raitioliikenteen omaa kaistaa​, 4,8 km joukkoliikennekaistaa tai –katua​ sekä 2 km sekaliikennekaistaa​. 

Raitiotie on tehokas. Jos esimerkiksi Tuomiokirkon ohi haluttaisiin kuljettaa 2000 matkustajaa yhden tunnin aikana, tarvittaisiin kahdeksan täyttä raitiovaunua, yli 20 bussia tai yli toista tuhatta henkilöautoa.

Kyllä, tietyissä paikoissa.  

Raitiovaunut ja bussit kulkisivat yhteistä joukkoliikennekaistaa tai -katua pitkin  

• Kolmen Katariinan bulevardilla
• Humalistonkadulla
• Eerikinkadulla
• Aninkaistenkadulla
• Uudenmaankadulla
• Hämeenkadulla
• Kiinamyllynkadulla
• Joukahaisenkadulla
• Ilmattarenkadulla ja
• Voimakadulla.  

Raitiotie risteää Fölin runkolinjojen kanssa Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa, Kauppatorilla, Keskussairaalalla, Itäharjulla ja Varissuon liikekeskuksella. 

Raitiovaunuilla ja busseilla olisi yhteiskäyttöpysäkit Kolmen Katariinan bulevardilla, Humalistonkadulla, Eerikinkadulla, Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla, Kiinamyllynkadulla, Joukahaisensillalla, Voimakadulla, Karvataskunkadulla ja Suurpäänkadulla.

Kyllä. 

Täynnä olevaan sähköbussiin mahtuu 90 matkustajaa, kun raitiovaunuun mahtuu kalustosta riippuen 220–260 matkustajaa. Siksi raitiotie tarjoaa busseihin merkittävästi lisää kapasiteettia.

Bussien ja bussivuorojen lisääminen ei ratkaise Turun väestönkasvusta ja joukkoliikenteen matkamäärien kasvusta johtuvia ruuhkia tulevaisuudessa.  

Bussiin mahtuu raitiovaunua vähemmän matkustajia, ja jos vuorovälit tippuvat alle viiden minuutin, bussiliikenne jonoutuu herkästi.

Kyse ei ole pelkästään liikenneratkaisusta, sillä raitiotie lisää vetovoimaa ja elinvoimaa, maan ja kiinteistöjen arvoa sekä houkuttelee kaupunkiin uusia asukkaita, yrityksiä, rakentajia, investointeja ja matkailijoita. Raitiotie on yksi laajoista kehitysaskelista, joilla halutaan varmistaa elinvoimainen, toimiva ja viihtyisä kaupunki kaikille turkulaisille nyt ja jatkossa. 

Raitiotie kannattaa rakentaa juuri siksi, että se on pitkäaikainen ja vakaa järjestelmä.

Se tukee koko kaupungin kehitystä ja houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja sekä nostaa maan arvoa. Raiteet tuovat mukanaan rakentamista ja yhdistävät kaupunkikehityshankkeita.

Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kilpailukykyä, edistää yritysten sijoittumista ja parantaa työvoiman saatavuutta, mikä puolestaan lisää kaupungin taloudellista tuottavuutta.

Kyse on ensisijaisesti kaupunkikehityksestä, ei pelkästä joukkoliikenteestä. Kasvava Turku haluaa raitiotien tuomat vaikutukset elinvoimaan: haluamme kasvua, lisää yksityisiä investointeja, uusia työpaikkoja, uusia asukkaita.

Jos mietitään puhtaasti liikennettä, Fölin yhteen bussiin mahtuu enimmillään noin 90 matkustajaa, kun Turkuun suunniteltuihin raitiovaunuihin mahtuisi enimmillään jopa 260 matkustajaa. Raitiovaunuun sopivat siis jopa miltei kolmen bussin matkustajat. Näin paljon isompi kapasiteetti tuo meille tuleviksi vuosikymmeniksi tarvitun joukkoliikenneratkaisun. Bussit ja raitiovaunu täydentävät toisiaan, ja kaikkia kulkuneuvoja voisi käyttää samalla Fölin lipulla eli vaikkapa aloittaa matkansa bussilla ja vaihtaa sitten raitiovaunuun.

Kyse on ensisijaisesti kaupunkikehityshankkeesta. Selvitysten mukaan kaupunkikehitysvaikutukset ovat superbussilla pienemmät kuin raitiotiellä. Eroa on läpi reitin, mutta erityisesti Varissuo kehittyisi merkittävästi vähäisemmin, jolloin tavoitellut vaikutukset segregaation vähentämisestä jäisivät saavuttamatta. Raitiotie tuo merkittävää vetovoimaa kaupunkiin, ja myös tämä vaikutus on superbussilla pienempi.

Raitiotien kustannukset tiedämme nyt varmasti. Superbussista on vasta alustava arvio, joka tarkentuisi ensin hankesuunnitelmassa ja sitten toteutussuunnittelussa.

Joukkoliikenneratkaisua on selvitetty pian 20 vuotta. Suunnittelu on edennyt tehtyjen päätösten mukaan. Päätöksenteko on edennyt johdonmukaisesti eri vaihtoehtoja punniten ja karsien, ml. superbussivaihtoehdosta luopuminen. Missään vaiheessa ei ole päätetty luopua raitiotievaihtoehdosta.

Kaupunginhallitus päätti vuonna 2023, että raitiotiestä tehdään toteutussuunnitelma. Laajat vaikutusarvioinnit on tehty raitiotiestä ja kehittyvästä runkobussijärjestelmästä raitiotien toteutussuunnittelun yhteydessä. Superbussista ei ole laadittu toteutussuunnitelmaa, eikä siitä siksi ole tehty vastaavaa vaikutusarviointia. Superbussia on arvioitu erillisessä selvityksessä, joka löytyy sivuiltamme täältä.

Näin tarkka suunnittelu vaatii paljon työtä ja maksaa paljon. Raitiotien suunnittelu vuosina 2024–2025 on tehty 14 M€ budjetilla. Ei ole tarkoituksenmukaista käyttää näin paljoa rahaa lukuisten eri järjestelmien selvittämiseen samaan aikaan.

Raitiotien lakkauttaminen vähensi julkisen liikenteen käyttöä huolimatta kaupungin merkittävästä kasvusta. Raitiovaunu- ja bussilinjojen yhteenlaskettu matkustajamäärä ennen lakkautusten aloittamista 1966 oli suurempi kuin bussilinjaston vuonna 1973.

Turun raitiotiet poistettiin vaiheittain 1967–1972 ja korvattiin busseilla. Palvelutaso säilyi jokseenkin samana: vanhat raitiovaunut korvattiin tuliterillä busseilla, vuorotiheys säilyi samana ja matkanopeus ei pudonnut merkittävästi, koska Turussa ei tuolloin ollut merkittäviä liikenneruuhkia.

Raitiolinja 1 satama-Pohjola suljettiin 1967, ja se korvattiin bussilinjalla 1 satama-Rieskalähteentie. Vuonna 1966 matkustajia oli 2 578 000. Vuonna 1968 matkustajamäärä oli enää 2 012 000. Pudotusta oli 22 prosenttia. Raitiolinjalla oli siis 28 prosenttia enemmän matkustajia. Jos huomioidaan linjan pituusmuutos (raitiolinja 5,2 km, ja bussilinja 5,7 km), pudotus oli 29 prosenttia tai toisinpäin laskien raitiolinjalla oli 40,5 prosenttia enemmän matkustajia. Muiden linjojen osalta vastaavaa suoraa vertailua ei voida tehdä.

Vuosina 2024–2025 Turun Raitiotieallianssi laati tarkan teknisen suunnitelman raitiotiestä ja sen rakentamisesta. 

Suunnittelussa ei keskitytä vain raitiotiekiskoihin, vaan reitille suunniteltiin myös esimerkiksi pysäkit, ajoradat, pyörätiet ja kävelytiet sekä liikennejärjestelyt ja maan alla sijaitseva kunnallistekniikka. Suunniteltavan reitin maaperä tutkittiin tarkasti, jotta tiedetään tarvittavat pohjanvahvistukset. 

Teknisen suunnittelun lisäksi muun muassa arvioidaan raitiotien ympäristövaikutuksia, tehdään arkeologisia koekaivauksia, suunnitellaan reitin varren puisto- ja viheralueita, suunnitellaan mahdollisen rakentamisen aikataulua ja haittojen ehkäisemistä sekä kerrotaan kaupunkilaisille raitiotiestä verkossa ja tapahtumissa.  

Raitiovaunukaluston hankinta on monen vuoden projekti, jota valmistellaan jo. Kilpailutus käynnistyy, jos raitiotietä ryhdytään rakentamaan. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kestää noin kolme vuotta ennen kuin ensimmäinen raitiovaunu olisi Turussa. 

Alustavat katusuunnitelmat kuvaavat, miten raitiotien reitin varrella olevat kadut muuttuisivat, jos Turkuun päätetään rakentaa raitiotie.  

Alustavat katusuunnitelmat on julkaistu raitiotien koko 12 kilometrin reitiltä sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon välillä. Suunnitelmissa näkyvät muun muassa raitiotie, ajokaistat, pyörätiet ja jalankulkuväylät sekä viherratkaisut. 

Jos raitiotie päätetään rakentaa, alustavat katusuunnitelmat viimeistellään valmiiksi katusuunnitelmiksi, minkä jälkeen ne viedään normaalin prosessin mukaisesti Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäviksi. Katusuunnitelmat tulevat kaupunkilaisten nähtäville myös ennen niiden hyväksymistä.

Kaupunki ja kaupungin omistama Turun Raitiotie Oy ovat kaksi allianssin kuudesta osapuolesta. Tämän myötä kaupungin edustajat ovat olleet mukana kaikissa päättävissä ja toteuttavissa pöydissä läpi suunnitteluvaiheen.

Kaupungin omistama raitiotieyhtiö Turun Raitiotie Oy vastaa raitiotieteknisen suunnittelun ohjauksesta ja hankkeen kokonaiskoordinaatiosta, ja Turun kaupunki vastaa raitiotiehen liittyvien yleisten alueiden omistajaohjauksesta. Kaupungin asiantuntijat ohjaavat kaupunkisuunnittelua, mm. liikenne ja katu, maisema, ylläpito ja rakentaminen, vesihuolto, esteettömyys, puut.

Kyllä.  

Vastoin yleistä mielikuvaa Turussa ei ole erityisen kapeita katuja.  Joitain kapeampia kohtia kuitenkin on meilläkin, ja niillekin noin 7–8 metriä leveä raitiotie mahtuu hyvin.

Suunnittelemme raitiotien niin, että koko reitillä on riittävästi tilaa turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle.

Kaikki raitiotien toteutussuunnitelmavaiheessa ja aiemmissa suunnitelmavaiheessa tehdyt suunnitelmat ja selvitykset löytyvät verkkosivuiltamme. 

Lue lisää: Suunnitelmat ja selvitykset

Hanke on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa.  

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2026–2028 vaiheessa peruskorjataan Tuomiokirkkosilta, rakennetaan joukkoliikennekäytävää Aninkaistenkadulla ja Uudenmaankadulla sekä aloitetaan arkeologiset kaivaukset historiallisessa Turussa. 

Toisessa rakentamisvaiheessa vuodesta 2028 alkaen rakennettaisiin varsinaista raitiotietä, kaikki raitiotielinjalla sijaitsevat kadut katu kerrallaan koko 12 kilometrin matkalta sekä raitiovaunuvarikko Iso-Heikkilään. Rakentaminen yhdellä kadulla kestää kadusta riippuen noin 1–2 vuotta. 

Raitioliikenne alkaisi Turussa syksyllä 2033. 

Lue lisää: Raitiotiehankkeen aikataulu

Jokainen rakentamisprojekti väistämättä aiheuttaa paikallista, määräaikaista haittaa. Rakentamista vaiheistetaan, ja yksi alue rakennetaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Koko reitti ei ole samaan aikaan työmaana, vaan yhdellä alueella rakennetaan keskimäärin 1–2 vuotta. Turun Raitiotieallianssin tekijöillä on laajaa kokemusta viime vuosien raideprojekteista pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta, ja rakentamisen haittojen minimointi on ollut tärkeä osa myös näitä hankkeita.

Rakentamisen aikaisia häiriöitä ehkäistään

• hyvällä tiedotuksella,
• hyvillä liikennejärjestelyillä
• selkeillä opasteilla ja
• rakentamisen aikataulutuksella.

Jotta rakentaminen haittaa mahdollisimman vähän, keskitymme hyvään viestintään ja tiedottamiseen, ja teemme tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien ja asukkaiden kanssa jo nyt.

Raitiotiehanke on iso, monivuotinen rakentamisprojekti, joka tuo paljon työtä paikallisille ja alueellisille tekijöille. Tässä on osaavalle, aktiiviselle paikalliselle toimijalle valtavan iso mahdollisuus.

Hanke työllistää suoraan hankkeen töinä rakentamisen aikana vuosina 2026–2033 lähemmäs 2000 henkilötyövuotta (htv). Eniten ihmisiä on töissä vuosina 2029–2031, jolloin keskimääräisen vahvuuden arvioidaan olevan lähemmäs 350 henkilöä. Nämä luvut ovat suoraan hankkeelle työskenteleviä: rakentajia, suunnittelijoita, hanketyöntekijöitä, tilaajan väkeä. Nämä työntekijät tulevat eri puolilta Suomea painottuen Etelä-Suomeen. Paikalliset sekä alueelliset osaajat ja aliurakoitsijat ovat edullisissa lähtökohdissa sijaintinsa puolesta, kun soveltuvista töistä kilpaillaan.

Tämän lisäksi raitiotiehanke luo merkittävän määrän henkilötyövuosia valmistavan teollisuuden puolelle materiaalitarpeiden kautta. Kokonaan tai pääosin kotimaisia toimituksia näistä ovat mm. kiviainesten, pölkkyjen, puiden ja taimien valmistaminen ja asfaltin sekoitus. Paikallisia ja alueellisia toimituksia ovat esimerkiksi kiviainestoimitukset.

Hankkeessa aliurakointia sallitaan lähtökohtaisesti vain yhteen portaaseen ja siitä eteenpäin vain tilaajan erillisellä hyväksynnällä. Hankkeelle työtä ja materiaaleja toimittavien tulee todistettavasti täyttää Suomen ja kansainvälisen lain ja ohjeistusten mukaiset vastuullisuusvaatimukset alihankintaketjussaan.

Ei estä. 

Turkua on satoja vuosia rakennettu savipohjalle, joka ei ole epätavallinen maapohja esimerkiksi muille eurooppalaisille raitiotiekaupungeille. Pehmeälle maaperälle on rakennettu raiteita muun muassa Suomessa pääkaupunkiseudulla ja vaikkapa tyystin merenpinnan alapuolella sijaitsevassa Amsterdamissa, jossa raitiotietä on liki 100 kilometriä.  

Vuosina 2024 ja 2025 pohjatutkimuksilla selvitettiin Turun raitiotielinjan maaperän laatua ja koostumusta, jotta tiedetään, minkälaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä eri katuosuuksilla tarvitaan. Pohjavahvistukset takaavat raitiotielle pitkän käyttöiän jopa sadaksi vuodeksi. 

Radan pohjavahvistusten käyttöikä on 100 vuotta.

Kyllä. 

Raitiotiehankkeessa uusitaan kerralla kaikkien katujen vesijohdot, viemärit, kaukolämpö ja –kylmäputket, sähköjohdot sekä tietoliikenneverkon kaapelit. Lisäksi kaduille asennetaan kaivoja, venttiileitä ja muita kunnallisteknisiä laitteita. Mitoitukset ja putkikoot päivitetään nykyajan tarpeiden mukaiseksi. 

Kyllä. 

Kaikki raitiotielinjan alla oleva kunnallistekniikka siirretään ajoratojen, pyöräteiden tai jalkakäytävien alle. Näin ne voidaan tulevaisuudessa korjata raitioliikennettä keskeyttämättä.​ 

Rakentamisen aikana kaikkien uusittavien putkien ja johtojen kytkennät tehdään niin, että työ aiheuttaa mahdollisimman lyhyitä käyttökatkoja rakentamisen aikana.

Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi.

Käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. 

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä.

Ei lähtökohtaisesti.  

Raitiotien reitin varren kunnallistekniikka rakennetaan niin, että korjaustyö voidaan tehdä itse raitiotiehen koskematta ja lähtökohtaisesti ilman raitioliikenteen keskeytyksiä.

Kiskojen suuntaisesti rakennettava kunnallistekniikka sijoitetaan maan alle etäälle kiskoista niin, että se voidaan tarvittaessa korjata häiritsemättä raitiotieliikennettä. Kiskojen ali poikittain rakennettavaa kunnallistekniikkaa suunnitellaan mahdollisimman vähän.

Kyllä. 

Toteutussuunnittelun aikana on arvioitu raitiotien ympäristövaikutuksia 

• maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen,
• liikenteeseen,
• kaupunkikuvaan, -maisemaan ja kulttuuriympäristöön,
• meluun ja tärinään, 
• maaperään, kallioperään ja pohjaveteen, 
• luontoon ja vesistöihin, 
• ihmisiin ja elinkeinoihin sekä 
• ilmastoon ja ilmanlaatuun. 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen huhtikuun 2025 tekemän päätöksen mukaisesti Turun raitiotiestä ei aiheudu YVA-lain tarkoittamalla tavalla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Paikallisesti merkittäviä rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan lieventämistoimenpitein vähentää tai estää kokonaan. 

Kaikki toteutussuunnitteluvaiheen aikana tehdyt ympäristöselvitykset löytyvät täältä.

Kyllä, jonkin verran. 

Toteutussuunnitelmavaiheessa tehdyn meluselvityksen mukaan raitiotien meluvaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä eikä melutorjuntaa nähdä selvityksen mukaan tarpeellisena. 

Raitiovaunuliikenteen aiheuttamaan melutasoon raidelinjan läheisyydessä vaikuttavat liikennöintinopeus, ohitusten määrät, vaihteiden määrä ja sijainti sekä kaarrekirskunta. 

Merkittävimmät raitiotien meluvaikutukset esiintyvät niillä reittiosuuksilla, joissa raitiotie kulkee omalla joukkoliikenteelle varatulla kaistallaan tai alueen melutaso on nykyään alhainen.   

Niillä raitiotien osuuksilla, joilla raitiotielinjaus kulkee yhdessä muun katuliikenteen kanssa, vaikutus melutasoon on tyypillisesti alle 1 dB. Jyrkissä kaarteissa lisäys kokonaismelutasoon voi olla yli 5 dB. 

Kyllä, jonkin verran. 

Toteutussuunnitelmavaiheessa tehdyn tärinä- ja runkomeluselvityksen mukaan raitiotien reitillä ei katsota olevan erityistä tärinäriskiä asuinmukavuuden tai rakennusten vaurioitumisen osalta.

Raitiotien myötä Turun puiden ja katuvihreän määrä Turun kaduilla lisääntyisi. 

Nykytilassaan reitillä on yhteensä 612 puuta. Reitiltä poistettaisiin rakentamisen yhteydessä 351 nykyistä puuta, joista monet ovat joko huonossa tai kohtalaisessa kunnossa. 

 Poistettavien puiden tilalle ja niiden lisäksi istutetaan yhteensä 726 uutta puuta. Istutettavia puu- tai muita lajeja ei ole vielä päätetty. Raitiotien myötä reitin kaduilla olisi yhteensä siis 987 puuta.  

Yli kolmasosan reitistä raitiovaunut kulkisivat niittymäistä ja monilajista viher- tai nurmirataa pitkin. Katuvihreä lisääntyisi reitillä nykyisestä noin 9 hehtaarista 11 hehtaariin.

Raitiotien reittiä ympäröivä alue on suurilta osin rakennettua kaupunkialuetta, mutta siltä löytyy myös luonnonalueita sekä raitiotien toteuttamisessa huomioitavia luontokohteita ja lajihavaintoja.  

Raitiotien suunnittelualueella on tunnistettu luontokohteita, jotka sijoittuvat raitiotien reitille tai sen välittömään läheisyyteen. Näitä ovat:  

• Patterihaan keto Ruissalontiellä, 
• juurilasisiiven esiintymä varikon alueella Iso-Heikkilässä, 
• rohtokoirankielen esiintymät Karjakadulla ja Voimakadulla, 
• metsäyhteys Kalervonkadulla, 
• Jaaninoja ja osittain suunnittelualueelle sijoittunut Laukkavuoren kuiva lehto Laukkavuorenpuistossa, 
• metsäyhteys Littoistentiellä sekä 
• metsäyhteys ja pähkinäpensaslehdot Littoistentiellä ja Suurpäänkadulla.

Kyllä. 

Raitiotien rakentamisen suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat maa- ja pohjarakentamisessa käytetyt paalulaattojen teräspaalut, kunnallistekniikan kaivantojen teräspontit, katujen rakennekerrokset ja betonikiveykset sekä raitiotien päällysrakenteet, kuten kiskot. 

Raitiotien ilmastopäästöt syntyvät lähinnä rakentamisaikana. Rakentamisesta aiheutuvat suuret päästöt saadaan korvattua pienentyneinä päästöinä raitiotien käytön aikana. Laskettuna 2060-luvulle saakka raitiotien päästöt per asukas ovat samaa luokkaa runkobussivaihtoehdon kanssa.

Raitiotieinfran ja varikon päästöt 50 vuoden aikana ovat yhteensä noin 123 miljoonaa kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Rakentamisen ajalta (noin 6–7 vuotta) päästöt ovat tästä yhteensä noin 91 miljoonaa kiloa. Vertailun vuoksi Turun kaupungin päästöt vuodelta 2024 olivat yhteensä noin 381 miljoonaa kiloa hiilidioksidiekvivalenttia.

Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi. 

Käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.  

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä. 

Toteutussuunnitelmavaiheessa tehdyt ympäristöselvitykset löydät verkkosivuiltamme täällä: Ympäristö

Kyllä. 

Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arkeologista selvitystä tarkennetaan nyt käynnissä olevan toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Koekaivauksia on tehty paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien suunnittelua varten. 

Arkeologisia koekaivauksia tehtiin raitiotien teknisen suunnittelun tueksi, toteutusvaiheen arkeologisten kaivausten aikatauluttamiseksi sekä kustannusten ja riskien määrittämiseksi.

Arkeologiset tutkimukset teki Muuritutkimus.

Eivät estä.

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Vaikka muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen, rakentaminen on mahdollista, kun hanke on perusteltu ja arkeologiset kaivaustutkimukset hyvin suunniteltu ja toteutettu.  

Raitiotien rakentaminen edellyttää Museoviraston myöntämää kajoamislupaa ennen rakentamisen aloitusta. 

Turun raitiotien toteutussuunnittelun aikana tehtiin arkeologisia koekaivauksia Aninkaistenkadulla ja syksyllä 2024 sekä Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla keväällä 2025.  

Koekaivausten paikat määriteltiin yhdessä Museokeskuksen kanssa. Museovirasto on myöntänyt tutkimusluvan ja valvoi, että kaikki toimet toteutettiin lain mukaisesti.

Arkeologisia koekaivauksia edellyttää muinaismuistolaki.

Muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen ilman lupaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta parasta aina olisi, kun muinaisjäännösalueella ei rakennettaisi. Tehdyissä selvityksissä ei kuitenkaan ole löydetty raitiotielle sopivia vaihtoehtoisia reittejä, jotka ohittaisivat muinaisjäännösalueen. 

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Turun raitiotien toteutussuunnittelun teki ja mahdollisesti rakentaa Turun Raitiotieallianssi, johon kuuluvat Turun Raitiotie Oy, Turun kaupunki, NRC Group Finland Oy, GRK Suomi Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco Finland Oy.   

Turun Raitiotie Oy on Turun kaupungin omistama yhtiö, joka on tilaajana päävastuussa raitiotien toteutussuunnitelmavaiheesta.

Lue lisää raitiotien tekijöistä.

Turun Raitiotie Oy on Turun kaupungin omistama yhtiö, joka on tilaajana päävastuussa raitiotien suunnittelusta sekä mahdollisesta rakentamisesta ja operoinnista. Yhtiön vastuulla on myös raitiovaunukaluston hankinta. Turun Raitiotie Oy perustettiin vuonna 2022. 

Lue lisää: Turun Raitiotie Oy

Kyllä. 

Turun kaupunki käynnisti raitiotieallianssin kilpailutuksen syksyllä 2023. Kilpailutusvaiheessa oli mukana kolme ryhmittymää. Allianssikumppanit valittiin maaliskuussa 2024, ja Turun Raitiotieallianssi aloitti työnsä huhtikuussa 2024.

Allianssimallissa tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät yhteisessä organisaatiossa etsien yhdessä ratkaisut hankkeen parhaaksi. 

Allianssimallissa Turun Raitiotieallianssin toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen ja yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien kesken.

Turun raitiotien kokonaiskustannusarvio sitoo kaikkia allianssin osapuolia eli mikäli kustannusarvio ylitettäisiin, kaikki osapuolet vastaavat siitä.

Lue lisää allianssimallista.

Allianssimalli valikoitui Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toimintamalliksi kesäkuussa 2023 tehdyn toteutusmuotoselvityksen perusteella. Allianssimalli valittiin sen tuottaman luotettavan kustannusarvion ja laadun varmistamisen vuoksi.  

Suomen kaikki 2000-luvulla toteutetut ja vuonna 2025 käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.

Kyllä. Suomen kaikki tällä vuosituhannella toteutetut ja käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.

Turun raitiotien suunnitteluun voi osallistua monella tapaa verkossa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Lue syksyn 2025 tilaisuuksista tästä uutisesta.

Syyskuussa 2025 kerätään mielipiteitä alustavista katusuunnitelmista jatkosuunnittelua varten. Avaa karttapohjainen kysely.

Raitiotiestä saa tietoa monesta kanavasta:

• Turunraitiotie.fi-verkkosivu kokoaa kaiken ajankohtaisen tiedon Turun raitiotien suunnittelun etenemisestä.  

• Ajankohtaista tietoa raitiotiehen liittyen jaetaan somekanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.  

• Tärkeimmät uutiset ja tulevat tapahtumat löytyvät uutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirje tästä.  

• Tiedustelut ja kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@turunraitiotie.fi. 

Muuten Turun raitiotien suunnittelusta voi antaa palautetta verkkosivujemme lomakkeen ja Turun kaupungin palautepalvelun kautta.