Usein kysytyt kysymykset

Raitiotie on osa kasvavan kaupungin joukkoliikenneuudistusta, jolla taataan, että myös tulevaisuudessa arki ja liikkuminen Turussa ovat sujuvia. 

• Tukee Turun kasvua sekä lisää kilpailukykyä ja vetovoimaa
• Lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, sujuvuutta ja kannattavuutta asiakasmäärien kasvaessa
• Palvelee kaupunkilaisia esteettömästi, luotettavasti ja turvallisesti
• Auttaa laajentamaan kaupungin kaupallista keskustaa ja tukee palvelujen saavutettavuutta
• Kohentaa kaupungin ilmettä ja viihtyisyyttä koko linjan varrella
• Luo kestävää kaupunkirakennetta, kun maankäyttö tiivistyy 

Lue lisää

Jos raitiotie päätetään rakentaa, samalla uudistetaan lähes kaikki reitin kadut koko leveydeltään 12 kilometrin matkalta.  

Jalkakäytävät perusparannetaan, pyöräilijöille tehdään laadukkaat reitit ja autoliikenteelle tulee uudet kaistat. Kaduille tehdään uusia liikennejärjestelyjä sekä uusitaan katujen pintamateriaaleja ja kunnallistekniikkaa. Raitiotietä rakennettaessa kaduille saadaan lisättyä kasvillisuutta aiempaa enemmän.

Yksityiskohtaista tietoa muutoksista saa raitiotien alustavista katusuunnitelmista, jotka julkaistiin syyskuussa 2025. Ne kuvaavat muutokset kaikille kaduille, joita raitiotien 12 kilometrin reitillä on. Avaa alustavat katusuunnitelmat.

Vaikutusarvioiden ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kokemusten mukaan kyllä. 

Raitiotien myötä muihin raitiotiekaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. Muiden pohjoismaisten kaupunkien kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan. 

Turussa raitiotiellä olisi oletettavasti lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä. 

Lue lisää: Raitiotien arvioidut vaikutukset Turun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Kyllä.  

Liikenne-ennusteen mukaan raitiotie lisäisi turkulaisten joukkoliikenteen käyttöä noin 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050 ja vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seudun asukasta kohden laskettuna noin 2–3 %.

Tutkimusten mukaan kaupungeissa, joissa on raitiotie, asukkaat käyttävät enemmän joukkoliikennettä kuin kaupungeissa, joissa raitiotietä ei ole. 

Lue lisää: Turun raitiotien liikenne-ennuste

Kiinteistötaloudellisen analyysin mukaan kyllä. 

Raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään. Raitiotien myötä rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä. 

Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä. Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä. Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän.

Kyllä. 

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan raitiotien myötä kaupungissa arvioidaan vuonna 2050 asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän kuin ilman raitiotietä.

Raitiotiestä olisi useita etuja sekä raitiotien käyttäjille että niille turkulaisille, jotka eivät raitiotietä käyttäisi.

• Helpottaa liikkumista kaupungissa eri liikkumistavoilla ja vähentää ruuhkia
• Tekee tiheän vuorovälin ja helppokäyttöisyyden vuoksi joukkoliikenteestä houkuttelevamman vaihtoehdon
  
• Lisää liikkumisen vapautta, sillä raitiotie on esteetön
• On mukava ja turvallinen tapa liikkua kaupungissa
• Tekee kaupunkiympäristöstä viihtyisämmän
• Nostaa reitin varrella sijaitsevien asuntojen arvoa 

Lue lisää

Raitiotiestä olisi useita etuja kaupungin elinkeinoelämälle. 

• Nostaa reitin varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ja lisää rakentamista 
• Lisää kaupungin vetovoimaa ja kohentaa mielikuvaa Turusta
• Kasvattaa aluetta, jossa ihmiset liikkuvat ja palveluja tarjoavat yritykset menestyvät
• Laajentaa työssäkäyntialuetta ja tekee työmatkaliikenteestä sujuvaa – kaukoliikenteen asemat sijaitsevat reitin varrella
• Tuo 7,5 minuutin välein asiakkaita kivijalkayritysten ovelle

Lue lisää

Raitiotiestä olisi useita hyötyjä Turun kaupungille. Raitiotie:

• Lisää rakentamista reitin varrella ja nostaa kiinteistöjen arvoa
• Lisää kaupungin vetovoimaa sekä asukkaiden että yritysten silmissä
• Kasvattaa asukasmäärää: Turussa arvioidaan vuonna 2050 asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän kuin ilman raitiotietä
• Varmistaa, että kasvavassa kaupungissa liikkuminen on sujuvaa tulevaisuudessakin
• Kytkee kaupungin itäiset osat vahvemmin osaksi kaupunkirakennetta ja ehkäisee alueellista eriytymistä
• Auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin
• Tukee merellisen Turun kehittämistavoitteita
• Lisää liikkumisen vapautta, sillä raitiotie on esteetön
• Tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon 

Lue lisää

Raitiotien lopullinen kustannusarvio valmistuu samaan aikaan raitiotien toteutussuunnitelman kanssa, koska suunnitelmaratkaisut vaikuttavat kustannuksiin. 

Raitiotie rakennettaisiin allianssimallilla, mikä tarkoittaa, että allianssikumppanit jakavat riskit ja vastuut. Kaupunginvaltuustolle annettavaan sitovaan kustannusarvioon sitoutuvat kaikki allianssin jäsenet, jotka ovat yhdessä vastuussa myös mahdollisista kustannusarvion muutoksista.

Raitiotien kustannuksista vain osa syntyy varsinaisen raitiotien rakentamisesta. Samalla, kun raitiotie rakennetaan, uusitaan lähes kaikki 12km mittaisen linjan varren kadut aina maan alla olevasta kunnallistekniikasta kadun pintarakenteisiin. 

Turun raitiotien rakentamisen kokonaiskustannukset koostuvat muun muassa  

• raitiotieinfrasta
• ajoradoista
• jalkakäytävistä ja pyöräteistä
• kunnallistekniikasta
• viher- ja puistorakenteista
• työnaikaisista liikennejärjestelyistä 
• arkeologisista tutkimuksista 
• pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä 
• pohjavahvistuksista 
• varikkorakennuksesta 

Turun raitiotien tulot koostuvat kiinteistötaloudellisista tuloista, verotuloista, lipputuloista ja valtion MAL-avustuksesta. Valtion odotetaan osallistuvan raitiotien rakentamiskustannuksiin 30 prosentin osuudella.

Menot muodostuvat rakentamiskustannuksista, hallinto- ja ylläpitokustannuksista sekä käyttökustannuksista, kuten liikennöinti- ja kunnossapitokustannuksista. Myös rahoituskustannukset ovat yksi kustannuserä.

Kustannusarvio tehdään samaan aikaan raitiotien toteutussuunnitelman kanssa, koska suunnitelmaratkaisut vaikuttavat kustannuksiin.

Raitiotie rakennettaisiin allianssimallilla, jolla esimerkiksi kaikki viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennetut raitiotiet on toteutettu Suomessa.

Allianssimalli tarkoittaa, että allianssikumppanit jakavat riskit ja vastuut. Kaupunginvaltuustolle annettavaan sitovaan kustannusarvioon sitoutuvat kaikki allianssin jäsenet, jotka ovat yhdessä vastuussa myös mahdollisista kustannusarvion muutoksista.

Turun raitiotien reitti kulkee satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Reitin pituus on noin 12 kilometriä, ja sen varrella sijaitsee 20 pysäkkiä.

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä.  

Voit tutustua reittiin myös Turun opaskartassa.

Satama-Varissuo valittiin suunniteltavaksi raitiotielinjaksi vuonna 2023 Turun kaupunginhallituksen hyväksymässä Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa.  

Suunnitteilla oleva reitti yhdistää Turun kasvavat alueet ja merkittävät kaupunkikehityskohteet, kuten merellisen Turun, keskustan ja Tiedepuiston. Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä. 

Pysäkkien sijainnit ja määrä on suunniteltu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin sekä nykyistä että tulevaa asutusta, työpaikkoja ja palveluja.  

Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Turun raitiotielle suunnitellaan yhteensä 20 pysäkkiä. Raitiotiepysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Yksi pysäkki pidentää matka-aikaa arvion mukaan minuutilla, minkä takia pysäkkejä ei voi olla liian tiheästi. 

Arvioitu matka-aika satamasta Kauppatorille on 13 minuuttia ja Kauppatorilta Varissuolle 23 minuuttia. Koko reitin matka-aika olisi 37 minuuttia. Yksi pysähdys raitiotiepysäkillä kestää noin minuutin.

Raitiovaunujen vuoroväli on 7,5 minuuttia.

Kyllä.

Turun raitiotie suunnitellaan osaksi Föliä, jonka matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Omaa liikkumista voisi siis suunnitella eri kulkuneuvoja yhdistelemällä.

Matkakeskuksen reitin liikennöinti- ja investointikustannukset arvioitiin Turun raitiotien yleissuunnitelmassa Humalistonkadun reittivaihtoehtoa suuremmiksi. Liikenne-ennusteiden mukaan Humalistonkadun reitillä olisi tulevaisuudessa merkittävästi enemmän matkustajia.

Uudenmaankadun linjauksen on arvioitu muun muassa sujuvoittavan liikennettä, parantavan jalankulkua ja pyöräilyä sekä mahdollistavan parhaiten raitiotien mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.  

Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa tutkittiin kahta eri linjausta Tuomiokirkon ympäristössä. Vaihtoehtoina oli, että raitiotie kulkisi joko Tuomiokirkontorin läpi tai pitkin Uudenmaankatua. Linjausvaihtoehdoista järjestettiin kysely, ja Uudenmaankadun linjaus sai näistä kahdesta vaihtoehdosta selvästi enemmän ääniä.  

Tätä ei vielä tiedetä. Turun Raitiotie Oy aloitti raitiovaunujen Euroopan laajuisen kilpailutuksen syksyllä 2024. Hankintaa valmistellaan hyvissä ajoin, jotta kaupunginvaltuuston investointipäätöksen jälkeen on mahdollista tehdä päätös vaunujen hankinnasta niin, että raitiovaunut saadaan Turkuun ajallaan.

Hankinnan aikana tarkennetaan yleissuunnitelman tietoja vaunujen ominaisuuksista ja kustannuksista.  

Raitiovaunujen kilpailutuksen valmistelu on käynnissä, mutta hankittava kalusto on pääpiirteissään seuraavanlainen: 

• Matkustajakapasiteetti on 220-260 henkilöä.
• Raitiovaunu kulkee kahteen suuntaan eli kummassakin päässä on ohjaamo.
• Raitiovaunuissa on ovet molemmilla puolilla. Kyytiin noustaan menosuuntaan nähden oikealta puolelta.
• Moduuleja on 3–5 kappaletta per raitiovaunu.
• Raitiovaunut ovat esteettömiä: niissä on matala lattia eikä portaita.
• Vähintään 6 lastenvaunupaikkaa koko vaunussa ja 2 pyörätuolipaikkaa per moduuli.
• Pituus maksimissaan 37 metriä.
• Vaunun leveys 2,65 metriä.
• Raideleveys 1,435 metriä.
• Jännite 750 Vdc. 

Kyllä. Turun raitiotiellä liikennöinnissä olevat raitiovaunut olisivat matalalattiaisia ja esteettömiä. Myös raitiotiepysäkit ja kulku niille suunnitellaan esteettömiksi.

Raitiovaunuja hankitaan yhteensä 14 kappaletta, ja niiden hankintahinta on arvion mukaan 42 miljoonaa euroa.

Raitiovaunuvarikko rakennettaisiin Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikon kehitysvaiheen yhteistyökumppani on YIT.

Raitiotieinfran käyttöikä on 40 vuotta ja vaunujen 40 vuotta.

Kyllä.  

Raitiotie olisi toteutuessaan osa Föliä ja yksi runkolinjoista. Raitiotie liikennöisi sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon väliä. 

Matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Omaa liikkumista voisi siis suunnitella eri kulkuneuvoja yhdistelemällä.  

Raitiotiestä ei tulisi rinnakkaista ja Fölin kanssa kilpailevaa joukkoliikennejärjestelmää.

Kyllä. 

Raitiotie täydentäisi muita Fölin bussilinjoja. Raitiotien myötä busseja vapautuisi ruuhkaisilta linjoilta tehden joukkoliikenteestä entistä kattavampaa.  

Heinäkuussa 2025 uudistetut Fölin runkolinjat on suunniteltu mahdollista raitiotietä silmällä pitäen. Runkolinjojen busseilla pääsee raitiotien vaihtopaikoille Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa, Kauppatorilla, Keskussairaalalla, Itäharjulla ja Varissuon liikekeskuksella.  

Runkolinjoja varten tehtävät muutokset, kuten uudet bussipysäkit säilyvät sellaisenaan, vaikka raitiotie päätettäisiin rakentaa.

Jos raitiotie päätetään rakentaa, Fölin ruuhkaisimman runkolinjan 3 ja linjan 3A bussit korvattaisiin raitiovaunuilla Varissuon ja keskustan välillä.  

Runkolinjan 3 ja linjan 3A yhteydet Pernoon ja Raisioon sekä runkolinja 4 säilyvät raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen.  

Raitiotien kanssa risteävät runkolinjat toimivat vaihtoyhteyksinä vaihtopaikoilla Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa, Kauppatorilla, Keskussairaalalla, Itäharjulla ja Varissuon liikekeskuksella.

Kyllä, tietyissä paikoissa. 

Raitiovaunut ja bussit kulkisivat yhteistä joukkoliikennekaistaa tai -katua pitkin Kolmen Katariinan bulevardilla, Humalistonkadulla, Eerikinkadulla, Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla, Kiinamyllynkadulla, Joukahaisenkadulla, Ilmattarenkadulla ja Voimakadulla. 

Humalistonkadulla Ratapihankadun ja Puutarhakadun välillä, Kiinamyllynkadulla Hämeenkadun ja Lemminkäisenkadun välillä, Karvataskunkadulla ja Suurpäänkadulla raitiovaunut ja bussit kulkisivat autojen kanssa samalla kaistalla.

Kyllä, tietyissä paikoissa. 

Raitiovaunuilla ja busseilla olisi yhteiskäyttöpysäkit Kolmen Katariinan bulevardilla, Humalistonkadulla, Eerikinkadulla, Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla, Kiinamyllynkadulla, Joukahaisensillalla, Voimakadulla, Karvataskunkadulla ja Suurpäänkadulla.

Kyllä. 

Täynnä olevaan sähköbussiin mahtuu 90 matkustajaa, kun raitiovaunuun mahtuu kalustosta riippuen 220–260 matkustajaa. Siksi raitiotie tarjoaa busseihin merkittävästi lisää kapasiteettia.

Bussien ja bussivuorojen lisääminen ei ratkaise Turun väestönkasvusta ja joukkoliikenteen matkamäärien kasvusta johtuvia ruuhkia tulevaisuudessa.  

Bussiin mahtuu raitiovaunua vähemmän matkustajia, ja jos vuorovälit tippuvat alle viiden minuutin, bussiliikenne jonoutuu herkästi.

Kyse ei ole pelkästään liikenneratkaisusta, sillä raitiotie lisää vetovoimaa ja elinvoimaa, maan ja kiinteistöjen arvoa sekä houkuttelee kaupunkiin uusia asukkaita, yrityksiä, rakentajia, investointeja ja matkailijoita. Raitiotie on yksi laajoista kehitysaskelista, joilla halutaan varmistaa elinvoimainen, toimiva ja viihtyisä kaupunki kaikille turkulaisille nyt ja jatkossa. 

Raitiotie kannattaa rakentaa juuri siksi, että se on pitkäaikainen ja vakaa järjestelmä.

Se tukee koko kaupungin kehitystä ja houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja sekä nostaa maan arvoa. Raiteet tuovat mukanaan rakentamista ja yhdistävät kaupunkikehityshankkeita.

Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kilpailukykyä, edistää yritysten sijoittumista ja parantaa työvoiman saatavuutta, mikä puolestaan lisää kaupungin taloudellista tuottavuutta.

Ensimmäiset selvitykset niin kutsutusta Turun pikaraitiotiestä tehtiin 2000-luvun alussa, ja näitä jatkettiin vielä 2010-luvun alussa muun muassa runkobussi- ja pikaraitiotiejärjestelmien vertailulla sekä raitiotien eri vaikutusten arvioinnilla. Nämä aiemmat selvitykset ovat olleet suppeita.

Ensimmäinen raitiotien yleissuunnitelma valmistui vuonna 2015, ja tätä tarkennettiin vuonna 2019. Yleissuunnitelmassa esitetään raitiotien tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut sekä arvioidut vaikutukset muun muassa ympäristöön, liikenteeseen ja kaupunkilaisiin. Tarkoituksena oli määritellä potentiaalisin ensimmäinen raitiotielinja sekä arvioida raitiotien kustannuksia ja raitiotie- ja superbussivaihtoehtoja.

Vuonna 2021 kaupunginhallitus päätti Satama-Varissuo-raitiotielinjan yleissuunnitelman laatimisesta. Tavoitteeksi asetettiin toteutuksen tarkka suunnitelma, kustannusarvion laskeminen sekä laajat arvioinnit siitä, miten raitiotie vaikuttaisi Turkuun.

Yleissuunnitelman valmistuttua Turun kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2023, että yleissuunnitelman pohjalta edetään tarkempaan toteutuksen suunnitteluun. Kaupunginhallitus antoi tarkan toteutussuunnitelman valmistumiselle ja kustannusarvion laskemiselle määräajaksi vuoden 2025 lopun.

Vuosina 2013–2025 suunnitelmien ja selvitysten valmistuttua on Turun raitiotien suunnitteluun käytetty kaikkiaan noin 17 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuosuus suunnittelun kustannuksista on noin 70 prosenttia.

Mukaan on laskettu kaikki raitiotiehen liittyvien suunnitelmien ja selvitysten kustannukset vuodesta 2013 lähtien. Pääosa kustannuksista tulee käynnissä olevasta toteutussuunnitteluvaiheesta vuosina 2024–2025.

Vuotta 2013 edeltävät selvitykset ovat olleet suppeita ja käsitelleet kokonaisvaltaisesti kaupunkirakennetta ja eri joukkoliikennejärjestelmä eli näissä raitiotietä on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta. Näiden kustannukset liikkuvat karkeasti arvioiden joissain sadoissa tuhansissa.

Tämän lisäksi raitiotiehen varautuviin Kauppatorin pohjanvahvistuksiin on käytetty noin 4,7 miljoonaa euroa.

Vuosina 2024–2025 Turun Raitiotieallianssi laatii tarkan teknisen suunnitelman raitiotiestä ja sen rakentamisesta.

Suunnittelussa ei keskitytä vain raitiotiekiskoihin, vaan reitille suunnitellaan myös esimerkiksi pysäkit, ajoradat, pyörätiet ja kävelytiet sekä liikennejärjestelyt ja maan alla sijaitseva kunnallistekniikka. Suunniteltavan reitin maaperä tutkitaan tarkasti, jotta tiedetään tarvittavat pohjavahvistukset.

Raitiovaunukaluston hankinta on monen vuoden projekti, jota valmistellaan jo. Kilpailutus käynnistyy, jos raitiotietä ryhdytään rakentamaan. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kestää noin kolme vuotta ennen kuin ensimmäinen raitiovaunu olisi Turussa.

Teknisen suunnittelun lisäksi muun muassa arvioidaan raitiotien ympäristövaikutuksia, tehdään arkeologisia koekaivauksia, suunnitellaan reitin varren puisto- ja viheralueita, suunnitellaan mahdollisen rakentamisen aikataulua ja haittojen ehkäisemistä sekä kerrotaan kaupunkilaisille raitiotiestä verkossa ja tapahtumissa.

Lue lisää

Turun raitiotie suunnitellaan vuosina 2024-2025. Turun Raitiotieallianssin laatimat suunnitelmat valmistuvat loppuvuonna 2025. 

Rakentamisen alustava aikataulusuunnitelma valmistuu samalla aikataululla.

Suunnitelmia esitellään tilaisuuksissa loppuvuonna 2025.

Kyllä.  

Vastoin yleistä mielikuvaa Turussa ei ole erityisen kapeita katuja.  Joitain kapeampia kohtia kuitenkin on meilläkin, ja niillekin noin 7–8 metriä leveä raitiotie mahtuu hyvin.

Suunnittelemme raitiotien niin, että koko reitillä on riittävästi tilaa turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle.

Tämä on osa raitiotien toteutussuunnittelua. Suunnitelma valmistuu loppuvuonna 2025.

Jokainen rakentamisprojekti väistämättä aiheuttaa paikallista, määräaikaista haittaa. Turun Raitiotieallianssin tekijöillä on laajaa kokemusta viime vuosien raideprojekteista pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta, ja rakentamisen haittojen minimointi on ollut tärkeä osa myös näitä hankkeita.

Rakentamisen aikaisia häiriöitä ehkäistään

• hyvällä tiedotuksella,
• hyvillä liikennejärjestelyillä
• selkeillä opasteilla ja
• rakentamisen aikataulutuksella.

Jotta rakentaminen haittaa mahdollisimman vähän, keskitymme hyvään viestintään ja tiedottamiseen, ja teemme tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien ja asukkaiden kanssa jo nyt.

Ei estä.

Turkua on satoja vuosia rakennettu savipohjalle, joka ei ole epätavallinen maapohja esimerkiksi muille eurooppalaisille raitiotiekaupungeille. Pehmeälle maaperälle on rakennettu raiteita muun muassa Suomessa pääkaupunkiseudulla ja vaikkapa tyystin merenpinnan alapuolella sijaitsevassa Amsterdamissa, jossa raitiotietä on liki 100 kilometriä. 

Vuosina 2024 ja 2025 pohjatutkimuksilla selvitetään Turun raitiotielinjan maaperän laatua ja koostumusta, jotta tiedetään, minkälaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä eri katuosuuksilla tarvitaan. Pohjavahvistukset takaavat raitiotielle pitkän käyttöiän jopa sadaksi vuodeksi.

Radan pohjavahvistusten käyttöikä on 100 vuotta.

Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi.

Käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. 

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä.

Ei lähtökohtaisesti.  

Raitiotien reitin varren kunnallistekniikka rakennetaan niin, että korjaustyö voidaan tehdä itse raitiotiehen koskematta ja lähtökohtaisesti ilman raitioliikenteen keskeytyksiä.

Kiskojen suuntaisesti rakennettava kunnallistekniikka sijoitetaan maan alle etäälle kiskoista niin, että se voidaan tarvittaessa korjata häiritsemättä raitiotieliikennettä. Kiskojen ali poikittain rakennettavaa kunnallistekniikkaa suunnitellaan mahdollisimman vähän.

Kyllä. 

Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arkeologista selvitystä tarkennetaan nyt käynnissä olevan toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Koekaivauksia on tehty paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien suunnittelua varten. 

Arkeologisia koekaivauksia tehtiin raitiotien teknisen suunnittelun tueksi, toteutusvaiheen arkeologisten kaivausten aikatauluttamiseksi sekä kustannusten ja riskien määrittämiseksi.

Arkeologiset tutkimukset teki Muuritutkimus.

Eivät estä.

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Vaikka muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen, rakentaminen on mahdollista, kun hanke on perusteltu ja arkeologiset kaivaustutkimukset hyvin suunniteltu ja toteutettu.  

Raitiotien rakentaminen edellyttää Museoviraston myöntämää kajoamislupaa ennen rakentamisen aloitusta. 

Turun raitiotien toteutussuunnittelun aikana tehtiin arkeologisia koekaivauksia Aninkaistenkadulla ja syksyllä 2024 sekä Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla keväällä 2025.  

Koekaivausten paikat määriteltiin yhdessä Museokeskuksen kanssa. Museovirasto on myöntänyt tutkimusluvan ja valvoi, että kaikki toimet toteutettiin lain mukaisesti.

Arkeologisia koekaivauksia edellyttää muinaismuistolaki.

Muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen ilman lupaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta parasta aina olisi, kun muinaisjäännösalueella ei rakennettaisi. Tehdyissä selvityksissä ei kuitenkaan ole löydetty raitiotielle sopivia vaihtoehtoisia reittejä, jotka ohittaisivat muinaisjäännösalueen. 

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toteuttaa Turun Raitiotieallianssi, johon kuuluvat Turun Raitiotie Oy, Turun kaupunki, NRC Group Finland Oy, GRK Suomi Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco Finland Oy.   

Turun Raitiotie Oy on Turun kaupungin omistama yhtiö, joka on tilaajana päävastuussa raitiotien toteutussuunnitelmavaiheesta.

Lue lisää raitiotien tekijöistä.

Allianssimallissa tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät yhteisessä organisaatiossa etsien yhdessä ratkaisut hankkeen parhaaksi. 

Allianssimallissa Turun Raitiotieallianssin toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen ja yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien kesken.

Turun raitiotien kokonaiskustannusarvio sitoo kaikkia allianssin osapuolia eli mikäli kustannusarvio ylitettäisiin, kaikki osapuolet vastaavat siitä.

Lue lisää allianssimallista.

Allianssimalli valikoitui Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toimintamalliksi kesäkuussa 2023 tehdyn toteutusmuotoselvityksen perusteella. Allianssimalli valittiin sen tuottaman luotettavan kustannusarvion ja laadun varmistamisen vuoksi. 

Suomen kaikki 2000-luvulla toteutetut ja vuonna 2025 käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.

Kyllä. Suomen kaikki tällä vuosituhannella toteutetut ja käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.

Turun raitiotien suunnitteluun voi osallistua monella tapaa verkossa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Lue syksyn 2025 tilaisuuksista tästä uutisesta.

Syyskuussa 2025 kerätään mielipiteitä alustavista katusuunnitelmista jatkosuunnittelua varten. Avaa karttapohjainen kysely.

Raitiotiestä saa tietoa monesta kanavasta:

• Turunraitiotie.fi-verkkosivu kokoaa kaiken ajankohtaisen tiedon Turun raitiotien suunnittelun etenemisestä.  

• Ajankohtaista tietoa raitiotiehen liittyen jaetaan somekanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.  

• Tärkeimmät uutiset ja tulevat tapahtumat löytyvät uutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirje tästä.  

• Tiedustelut ja kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@turunraitiotie.fi. 

Syyskuussa 2025 kerätään mielipiteitä alustavista katusuunnitelmista jatkosuunnittelua varten. Avaa karttapohjainen kysely.

Muuten Turun raitiotien suunnittelusta voi antaa palautetta verkkosivujemme lomakkeen ja Turun kaupungin palautepalvelun kautta.