Raitiotien toteutussuunnitteluvaiheen aikana Turun kaupunki arvioi raitiotien vaikutuksia laajasti, muun muassa maankäyttöön, kuntatalouteen sekä yrityksiin. Vaikutusarvioinnit ovat osa kaupunkivaltuustolle luovutettavaa päätöksentekoaineistoa.

Tällä sivulla

• Raitiotien liikenne-ennuste
• Kiinteistötaloudellinen analyysi
• Raitiotien arvioidut vaikutukset Turun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan
• Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelma

Raitiotien liikenne-ennuste

Turun raitiotien Satama-Varissuo-reitin tuore liikenne-ennuste on laadittu Turun raitiotien suunnittelua varten. Liikenne-ennuste pohjautuu seudun uuteen liikennemalliin, Tampereen raitiotien toteutuneisiin vaikutuksiin, valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tietoihin sekä arvioihin maankäytön kehittymisestä.

• Raitiotien myötä Turun asukasmäärän arvioidaan kasvavan reilusti enemmän verrattuna bussivaihtoehtoon.
• Turun kaupungin ja seudun ennakoidun suuren väestönkasvun myötä henkilöliikenteen matkamäärät Turussa kasvavat 17–22 % vuoteen 2035 ja 31–42 % vuoteen 2050 mennessä.
• Raitiotie lisäisi turkulaisten joukkoliikenteen käyttöä noin 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050 ja vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seudun asukasta kohden laskettuna noin 2–3 %.
• Raitiotien arvioidaan lisäävän kaikkien joukkoliikennematkustajien määrää raitiotien reitillä 24 % vuonna 2050 verrattuna bussivaihtoehtoon. Kaikkien turkulaisten joukkoliikennematkojen määrä lisääntyisi 12 % ja Turun seudulla 9 %.
• Vuonna 2035 raitiotiellä tehtäisiin vuorokaudessa 24 500 matkaa ja vuonna 2050 vuorokaudessa 30 200 matkaa.
• Vuonna 2050 satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle kulkevan raitiotien vaikutusalueella asuu kolmannes turkulaisista ja työskentelee reilu puolet työntekijöistä. 

Kiinteistötaloudellinen analyysi

Turun Satama-Varissuo-raitiotien kiinteistötaloudellisessa analyysissä on tarkasteltu raitiotiestä aiheutuvaa rakennusoikeuden arvon kehittymistä Turun kaupungin omistamilla maa-alueilla sekä kiinteistöjen arvon muutosta muilla kuin kaupungin omistamilla alueilla, mistä kaupungille ja kunnalle on odotettavissa maankäyttökorvauksista saatavia tuloja kaavamuutoksen seurauksena. 

• Raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään.
• Raitiotien myötä myös rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä.
• Raitiotiekäytävän vuokrakertymät raitiotievaihtoehdossa vuoteen 2050 mennessä ovat nykyarvona noin 176 miljoonaa euroa ja vuoteen 2075 mennessä 267 miljoonaa euroa korkeammat kuin runkobussivaihtoehdossa.
• Pääoma-arvoina laskettuna raitiotie tuottaisi nykyarvona noin 263 miljoonaa euroa korkeammat maankäyttötulot.
• Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä.
• Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä.
• Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän.

Raitiotien arvioidut vaikutukset Turun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Turun raitiotien elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimavaikutusten arvioinnissa näitä määreitä arvioitiin Turun kaupungin asiantuntijoiden toimesta tutkimustulosten, selvitysten, tilastotietojen, kyselyiden ja muista raitiotiehankkeista saatujen tietojen perusteella.  

Selvityksessä luotiin katsaus myös Turulle relevantteihin muiden Pohjoismaiden raitiotiehankkeiden keskeisiin oppeihin. Vertailuesimerkkejä olivat Tanskan Aarhus ja Odense, Norjan Bergen sekä Ruotsin Lund.  Suomessa vertailukohtina toimivat Tampere, Espoo ja Helsinki. 

• Hyvä saavutettavuus on alueiden kilpailukyvyn olennainen tekijä. Uuden infrahankkeen tuomat laajemmat aluehyödyt perustuvat pitkälti saavutettavuudessa tapahtuviin muutoksiin. Saavutettavuus on keskeinen edellytys alueiden sisäiselle ja niiden väliselle ihmisten, palveluiden ja tavaroiden liikkuvuudelle. 
• Keskittyminen vaikuttaa yritysten sijainti- ja investointipäätöksiin, ja vastavuoroisesti alue hyötyy sinne sijoittuvista yrityksistä tai uusista investoinneista sekä paremmasta työvoiman saatavuudesta erityisesti palvelualoilla, rahoitusaloilla sekä logistiikan ja tietoliikenteen aloilla.
• Parantunut saavutettavuus lisää keskittymisetuja eli alueen taloudellinen tuottavuus kasvaa väestönkasvua enemmän, kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy. 
• Raitiotien myötä raitiotiekaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. 
• Raitiotiehankkeiden heikkoutena ovat olleet investoinnin kalleus, rahoitus ja pitkä rakentamisaika sekä poliittinen päätöksenteko.
• Muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan. 
• Turun raitiotiellä olisi oletettavasti veto- ja pitovoimavaikutusten lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä.

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelma

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelmassa on tarkasteltu maankäytön kehittymistä raitiotien reitin varrella vuoteen 2050 saakka. Vaikutuksia on tarkasteltu noin 800 metrin säteellä raitiotiepysäkeistä. Rakentamisen määrään vaikuttavat alueen sijainti ja suunnittelutilanne.  

• Raitiotien myötä Turussa arvioidaan asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän vuonna 2050
• Reitin suurin rakentamispotentiaali on Linnakaupungin ja Tiedepuiston alueella
• Raitiotievaihtoehdossa toteutuvan rakentamisen määrän arvioidaan olevan Varissuolla ja Littoistentien varrella moninkertainen bussivaihtoehtoon verrattuna
• Raitiotievaihtoehdossa rakentamisen arvioidaan toteutuvan nopeammin kuin bussivaihtoehdossa, pääosin vuoteen 2050 mennessä