Ajankohtaista
Joukkoliikennevaihtoehtojen selvitykset kasvavassa Turussa
Kaupungin kehityksessä mittakaava on vuosikymmeniä, tähtäin pikemminkin sadan kuin 50 vuoden päässä.
Vaihtoehtoja Turun joukkoliikenteen kehittämiselle on tutkittu säännöllisesti, kattavammin 2000-luvulla. On tavallista, että tällaisia isoja suunnanmuutoksia selvitetään pitkään. Selvityksiä tehdään kattavasti, jotta voidaan varmistua siitä, että valitaan kaupungille parhaiten sopiva ja eniten hyötyjä tuova ratkaisu.
Turussa on selvitetty niin raitiotiehen kuin erilaisiin bussijärjestelmiin perustuvia ratkaisuita. Selvitysten edetessä on saatu tietoa, jonka pohjalta on voitu valita, mihin tarkempiin selvityksiin ryhdytään. Vaikka kyse on joukkoliikenteestä, merkitys ei rajaudu ihmisten liikkumiseen, vaan joukkoliikennejärjestelmän valinnalla on laajoja vaikutuksia koko kaupungin kehittymiseen. Sen vuoksi käsillä on laajempi asia kaupungin kehittämisestä.
Bussien runkolinjastoon, superbusseihin ja raitiotiehen liittyvien selvitysten pohjalta kaupunginhallitus päätti vuonna 2021, että jatkossa keskitytään selvittämään tarkemmin raitiotietä, jota verrataan runkobussivaihtoehtoon.
Vuonna 2023 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta kaupunginhallitus päätti, että kaupunginvaltuuston päätöksentekoa varten tulee laatia tarkka suunnitelmaa raitiotien rakentamisesta ja kustannuksista sekä selvittää raitiotien vaikutuksia. Näitä materiaaleja tehdään paraikaa, ja ne valmistuvat loppuvuonna 2025.
Selvitykset ja suunnitelmat maksavat, mistä syystä ei ole tarkoituksenmukaista laatia tarkkoja suunnitelmia jokaisesta vaihtoehdosta. Raitiotien toteutussuunnitteluun varattiin investointipäätökseen saakka 15 miljoonaa euroa.
Riippumatta millaiseen päätökseen loppuvuonna valmistuviin materiaaleihin (toteutussuunnitelma, kustannusarvio, vaikutusarvioinnit) perustuen päädytään, kasvavan kaupungin joukkoliikennettä on joka tapauksessa kehitettävä. Raitiotien toteutussuunnitelmaa varten tehtävät selvitykset joukkoliikennekäytävän rakentamisesta voidaan hyödyntää.
Alla yhteenveto selvitetyistä bussivaihtoehdoista sekä keskusteluissa usein esiin nousevasta paikallisjunavaihtoehdosta.
Ns. superbussijärjestelmä
Yhtenä raitiotien vaihtoehtona on tutkittu niin sanottua superbussivaihtoehtoa. Superbussin liikennejärjestelyt ovat samankaltaiset kuin raitiotien eli liikennejärjestelmä perustuu siihen, että joukkoliikenne on valtaosin erotettu autoliikenteestä. Raitiotien tavoin superbussit edellyttäisivät laajoja muutoksia niihin katuihin, joilla bussireitit kulkisivat. Superbussi tarkoittaa järjestelmää, joka perustuu esimerkiksi kaksinivelisiin busseihin, joihin mahtuu enemmän matkustajia kuin tavallisiin busseihin.
Superbussien ja raitiotien luotettavuus olisi oletettavasti samantasoinen, koska liikennejärjestelyt olisivat samankaltaisia. Esteettömyys olisi merkittävästi parempi kuin nykyisten bussien, muttei kuitenkaan raitiotien tasoa, eikä matkustaminen olisi niin tasaista kuin raitiovaunuilla.
Superbussista tehtyjä kustannusarvioita tulisi arvioida uudelleen erityisesti pohjavahvistusten osalta. Jos pohjavahvistuksia ei tehdä kunnolla, kaistoihin tulevia painaumia on korjattava usein, mikä tuo liikennehäiriöitä ja lisäkustannuksia.
Jos toteutettaisiin mahdollisimman paljon raitiotietä muistuttava ison kapasiteetin bussijärjestelmä, investointi olisi oletettavasti pienempi, mutta riskinä olisi, ettei valtionapua saada. Raitiotiehankkeisiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella, superbussihankkeita valtio ei ole tukenut.
Hankkeita toteuttavat myös turkulaiset yritykset, joten investoinnit sekä työllistävät alueella että tuovat kunnallisveroja Turun kaupungille.
Superbussivaihtoehtoa on selvitetty vuosina 2012–2019 kahdessa erillisessä raitiotien yleissuunnitelmassa. Laajemmin superbussivaihtoehtoa selvitettiin toisessa yleissuunnitelmassa. Riskeiksi todettiin erityisesti: järjestelmän heikko vaikutus kaupungin laajempaan kehittymiseen, mahdolliset kapasiteettiongelmat, riski bussien ketjuuntumiseen kaduilla sekä epävarmuus siitä, miten tällaiset bussit ja niiden käyttökustannukset kehittyvät.
Runkobussilinjasto ja sähköbussit
Runkobusseja on selvitetty kaikissa raitiotien yleissuunnitelmissa, ja ne ovat vertailuvaihtoehtona myös vuonna 2025 valmistuvissa suunnitelmissa.
Jos raitiotietä ei rakenneta, busseille olisi tarpeen rakentaa joukkoliikennekaistat keskustaan muun muassa Aninkaistenkadulle, Uudenmaankadulle ja Hämeenkadulle. Liikennejärjestelyt eivät olisi samanlaiset kuin raitiotiellä, mutta idea samankaltaisista joukkoliikennekaistoista toteutuisi tässäkin vaihtoehdossa. Runkobussilinjastoa kehitettäisiin jatkossa myös tulevaisuudessa kehittyvillä alueilla, kuten Linnakaupungissa.
Bussilinjasto muuttuu asteittain sähköbusseiksi raitiotiestä riippumatta. Se, millä energialla bussit liikkuvat, ei vaikuta esimerkiksi kaupunkikehitykseen, joukkoliikenteen sujuvuuteen tai täsmällisyyteen eikä tuo lisää tilaa uusille matkustajille, koska bussikapasiteetti on joka tapauksessa pienempi.
Ongelman nykyisellä järjestelmällä jatkamiseen tuo Turun kova kasvu: arvion mukaan 15 vuoden kuluttua kaupunkilaisia on 40000–60000 enemmän, jolloin liikennemäärätkin kasvavat valtavasti. Nykyisen kokoisilla busseilla katutila ja matkustajakapasiteetti nousevat ongelmiksi tulevaisuudessa.
Rautateiden hyödyntäminen paikallisjunille
Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa on väläytelty paikallisjunaliikennettä ja Turun läpi kulkevan rautatien hyödyntämistä. Raitioliikenne ja paikallisjunat eroavat palveluiltaan merkittävästi. Raitioliikenne tarjoaa tiheän pysäkkiverkoston ja pienet vuorovälit; pysäkkien välimatkat mitataan sadoissa metreissä ja vuorovälit minuuteissa. Junille tarkoitetut raiteet eivät kaksiraiteisinakaan mahdollista pieniä pysäkki- ja vuorovälejä; pysäkkien välit ovat kilometrejä.
Merkittävän eron tuo liikkuminen junaradan tai raitiotien yli tai läheisyydessä. Raitiotie yhdistää junaradan eri puolia, ja raitiotien yli on helppo kävellä, pyöräillä tai ajaa autolla. Rautatie sitä vastoin erottaa kaupungin eri osia, ja rautatien ylittäminen hoidetaan turvallisuussyistä esimerkiksi silloin tai tunnelein.
Turkuun suunnitellun raitiotien reitti yhdistää tärkeitä kaupunkikehityshankkeita. Rautatien läheisyyteen ei ole suunniteltu merkittäviä kehityshankkeita, joten lähtökohdat kaupungin kehittämiselle ja elinvoiman kasvulle olisivat aivan erilaiset.
Paikallisjunaliikenne ja raitioliikenne tukevat toisiaan. Ne eivät ole vaihtoehtoja toisilleen.
Tiivistelmä
- Selvityksistä karttuneen tiedon perusteella on rajattu Turkuun sopivia vaihtoehtoja. Siltä pohjalta kaupunginhallitus on valinnut, mihin selvityksiin on tarkoituksenmukaista keskittyä.
- Tarkat suunnitelmat maksavat, mistä syystä jokaisesta vaihtoehdosta ei kannata tehdä rinnakkaisia suunnitelmia. Raitiotien toteutussuunnitteluun varattiin investointipäätökseen saakka 15 miljoonaa euroa.
- Superbussivaihtoehto vaatisi raitiotien tavoin kattavia muutoksia kaupungin infraan. Vaihtoehdolle on todettu useita riskejä, joista yksi tärkeimmistä on se, ettei vaihtoehto tuo riittäviä positiivisia vaikutuksia kaupunkikehitykselle.
- Runkolinjastoa kehitetään joka tapauksessa, mutta kaupungin voimakkaan kasvun vuoksi tarvitaan merkittävästi enemmän matkustajakapasiteettia kuin tavalliset, nykyisenkaltaiset bussit tarjoavat. Vuorovälin tihentäminen johtaisi ruuhkiin pysäkeillä ja liittymissä.
- Bussilinjasto muuttuu joka tapauksessa sähköbusseiksi. Se, millä energialla bussi liikkuu, ei lisää katutilaa tai matkustajakapasiteettia, vähennä meluhaittoja tai vaikuta kaupunkikehitykseen.
- Paikallisjuna ja raitiotie eivät ole vaihtoehtoja toisilleen: paikallisjuna ei tarjoa tiivistä pysäkkiverkostoa ja vuorovälejä.
- Raitiotien toteutussuunnitelmaa voidaan joka tapauksessa hyödyntää joukkoliikennekäytävän osalta.
Lisää aiheesta
