Kasvavan Turun tulevaisuutta tukeva raitiotie suunnitellaan juuri Turun ominaispiirteisiin sopivaksi

Mielipidekirjoitus, Turun sanomat, 31.1.2025

Turun raitiotietä käsitelleissä mielipidekirjoituksissa (mm. TS 19.1. ja 28.1.) on esitetty näkökulmia ja kysymyksiä. Haluamme tarjota näistä lisätietoa.  

Turun kasvu oli vuosikymmeniä hyvin verkkaista, mutta nyt kaupunki kasvaa kohisten. Jo 15 vuoden kuluttua turkulaisia on ennusteen mukaan 40000–60000 enemmän kuin nyt. Kaupunkikehityshankkeita ei tehdä tämän hetken tarpeisiin, vaan katse on pitkällä tulevaisuudessa. 

Raitiotie on yksi laajoista kehitysaskelista, joilla halutaan varmistaa elinvoimainen, toimiva ja viihtyisä kaupunki kaikille turkulaisille nyt ja jatkossa. Kehitys ei keskity pelkästään raitiotien varrelle, vaan kukoistava kaupunki kasvaa muuallekin. 

Fölin osaksi tuleva raitiotie parantaisi Turun joukkoliikennettä ja täydentäisi kokonaisuutta. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella raitioliikenne on kiinteä osa sujuvaa joukkoliikennettä. 

Raitiotien myötä Turkua uudistettaisiin kokonaisvaltaisesti 12 kilometrin reitillä satamasta keskustaan, Kupittaalle ja Varissuolle: kaupunkilaisille tehtäisiin uusia jalkakäytäviä, pyöräväyliä, ajokaistoja, pintamateriaaleja ja kunnallistekniikkaa. Huomioimme reitille sijoittuvan kaupunkitilan kokonaisuudessaan eli suunnitelmissa tarkastellaan mm. muita kulkumuotoja, putkia, sähköjä ja viheralueita. 

Kaikilla kaupungeilla on erityispiirteensä, jotka huomioidaan aina rakennushankkeissa. Turussa pohjan vahvistaminen ja arkeologiset kaivaukset tuovat omat kustannuksensa, kun taas esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä siltarakenteet ja tunnelit ovat nostaneet hintaa. Turussa arkeologiset kaivaukset ovat suuri mahdollisuus oppia historiasta ja lisätä kulttuurista pääomaa. 

Turkua on satoja vuosia rakennettu savipohjalle, joka ei ole aivan epätavallinen maapohja esimerkiksi eurooppalaiselle raitiotiekaupungille, tutuimpana oma pääkaupunkiseutumme. Pohjavahvistukset takaavat raitiotielle pitkän käyttöiän jopa sadaksi vuodeksi. Turkuun suunnitellulla linjalla on käynnissä pohjatutkimukset, joiden avulla selvitetään, missä ja kuinka paljon maaperää tulisi vahvistaa.  

Vastoin yleistä mielikuvaa Turussa ei ole erityisen kapeita katuja. Joitain kapeampia kohtia kuitenkin on meilläkin, ja niillekin noin 7–8 metriä leveä raitiotie mahtuu hyvin. Suunnittelemme raitiotien niin, että koko reitillä on riittävästi tilaa turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle.  

Turun on sanottu luopuneen 70-luvulla raitioliikenteestä kustannusten vuoksi. Asia ei ole näin yksioikoinen; päätökseen vaikuttivat myös esimerkiksi yksityisautoilun lisääntynyt suosio ja eurooppalainen trendi luopua raitioteistä. Nyt yli 50 vuotta myöhemmin raitioliikenteeseen panostetaan Suomessa ja maailmalla, koska se nähdään sujuvana, luotettavana ja ilmastolle ystävällisempänä tapana liikuttaa ihmisiä ja tukea kaupunkikehitystä. Suomessa on 2010-luvulta alkaen suunniteltu ja rakennettu yli 100 km uusia raitioteitä. 

Paljon tietoa suunnitelmista ja selvityksistä löytyy jo nyt osoitteesta www.turunraitiotie.fi, jota täydennetään jatkuvasti. Loppuvuonna kaupunginvaltuusto saa viimeistellyn kustannusarvion osana päätöksentekoaineistoa, joka sisältää myös suunnitelmat toteutuksesta ja aikataulusta sekä erilaiset vaikutusarvioinnit. 

Raitiotietä Turkuun suunnitellaan allianssimallilla, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolet jakavat niin vastuut kuin riskit. Turun Raitiotieallianssissa työskentelee Suomen kovimpia raitiotieosaajia Turun raitiotieyhtiöltä, GRK:lta, NRC Groupilta, Rambollilta ja Swecolta sekä Turun kaupungilta. Mukana on osa- ja koko-aikaisesti jo nyt 200 monen alan ammattilaista, joiden avulla suunnittelussa huomioidaan valtava määrä yksityiskohtia seuraaville vuosikymmenille. Ilmastonmuutokseen varautuminen on yksi näistä. Katseet ovat vakaasti kasvavan ja kehittyvän Turun tulevaisuudessa. 

Juha Saarikoski 
toimitusjohtaja 
Turun Raitiotie Oy