Raitiotie suunnitellaan osaksi Föliä – Pysyvyyttä ja sujuvuutta koko kaupungin joukkoliikennejärjestelmään

Raitiotietä suunnitellaan täydentämään koko Turun joukkoliikennejärjestelmää ja osaksi Föliä, jonka matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Ennustetun väestönkasvun myötä joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat Turussa. Raitiovaunuun mahtuu reilusti matkustajia. Siksi se toisi lisäkapasiteettia, jota pelkillä busseilla ei voida tarjota. Fölin joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Kortteen mukaan raitioliikenteen vahvuuksia ovat pysyvyys, sujuvuus ja helppokäyttöisyys.

Parastaikaa toteutussuunnittelussa olevasta Turun raitiotiestä ei tulisi rinnakkaista ja Fölin kanssa kilpailevaa joukkoliikennejärjestelmää. Fölin joukkoliikennepalvelujohtajan Sirpan Kortteen mukaan asia on juuri päinvastoin, koska raitiotie solahtaisi luontevasti osaksi Föliä ja täydentäisi bussilinjoja.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että matkustajat voisivat hypätä raitiovaunun kyytiin samalla lipulla, jolla he käyttävät busseja sekä suunnitella oman liikkumisensa eri kulkuneuvoja yhdistelemällä.

”Joukkoliikennettä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti. Toteutuessaan raitiotie täydentäisi Fölin nykyisiä bussilinjoja ja lisäisi esimerkiksi kaupungin sisäisiä liityntälinjoja raitiotien äärelle. Raitiotien myötä voisimme vapauttaa busseja ruuhkaisilta linjoilta ja tehdä joukkoliikenteestä entistä kattavampaa,” sanoo Korte.

Kohta jo 20 vuotta Turun joukkoliikenteen parissa toimineen Korten töihin kuuluvat muun muassa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä kaikkien Föli-kuntien ja myös bussiliikennöitsijöiden kanssa. Lisäksi hän toimii muiden liikkumiseen liittyvien aiheiden, kuten logistiikan ja esimerkiksi Fölläri-kaupunkipyörien parissa.

Tällä hetkellä noin kolmasosa turkulaisista asuu raitiotielinjan vaikutusalueella. Kortteen mukaan nekin, jotka eivät asu tai työskentele raitiotiereitin varrella hyötyvät siitä paremman joukkoliikennejärjestelmän muodossa. Hyvä joukkoliikenne on sellainen, jota myös halutaan käyttää. Sujuvan liikkumisen ohella raitiotie toisi paljon muutakin positiivista.

”Raitioliikenteen vahvuus on se, että raiteet pysyvät. Se tekee raitioliikenteestä sujuvaa ja helppokäyttöistä sekä herättää luottamusta matkustajissa mutta myös esimerkiksi muuttoa harkitsevissa tai yrityksen toimitiloja etsivissä,” Korte sanoo.

Väestönkasvu ja joukkoliikenteen lisääntyvät matkustajamäärät lisäävät painetta joukkoliikennejärjestelmän toimivuudelle

Koronavuosina Turussa kuten muissakin kaupungeissa joukkoliikenteen käyttäjämäärät putosivat mutta nyt Turussa on jo noustu koronaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2023 joukkoliikenteen matkamäärät kasvoivat prosentin verran koronavuosia edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuonna kasvua oli viisi prosenttia. Fölillä tehdään nyt yhteensä yli 26 miljoonaa matkaa vuodessa.

Vertailun vuoksi Tampereella joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat lähes tuplaantuneet vuonna 2020 liikennöin aloittaneen ratikan jälkeen. Viime vuonna Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne Nyssellä tehtiin lähes 54 miljoonaa matkaa.

Tutkimusten mukaan raitiotie muuttaa kaupunkien kulkutapajakaumaa, eli sitä, kuinka suurella osuudella kaupungissa liikutaan autolla, joukkoliikennevälineillä, pyöräillen tai kävellen. Raitiotien myötä yhä suurempi osuus käyttää raitiotien lisäksi muitakin joukkoliikennevälineitä.

Korte haluaa tulevaisuuden Turkuun joukkoliikennejärjestelmän, joka tarjoaa toimivan, saavutettavan ja tehokkaan vaihtoehdon yksityisautoilulle.

”Jossain kohtaa tulee vastaan se raja, jolloin Turun joukkoliikennettä ei voida hoitaa vain busseilla. Jos ruuhkabussien kyytiin ei mahdu, vie se luottoa joukkoliikennettä kohtaan. Tällöin moni voi siirtyä yksityisautoilijaksi, jolloin liikenne ruuhkautuu entisestään. Tämä olisi huono kehityskulku,” Korte sanoo.

Raitiovaunuun mahtuu bussiin verrattuna yli tuplasti matkustajia

Yhteensä Fölillä on tällä hetkellä noin 250 bussia. Ruuhka-aikana Kauppatorilla kulkee jopa noin 200 bussivuoroa tunnissa. Bussivuorojen lisääminen ei kuitenkaan ruuhkautumista ratkaise. Jos vuorovälit tippuvat alle viiden minuutin, bussiliikenne jonoutuu herkästi.

Raitiovaunuun mahtuu busseja enemmän matkustajia kerralla. Turussa raitiovaunut kulkisivat tietyillä kaduilla vain joukkoliikenteelle varatuilla kaistoilla. Täynnä olevaan sähköbussiin mahtuu 90 matkustajaa, kun raitiovaunuun mahtuu kalustosta riippuen 220–260 matkustajaa. Siksi raitiotie tarjoaa merkittävästi lisää kapasiteettia.

Nyt suunniteltava raitiotien reitti saa Kortteelta pääosin kehuja.

”Itäinen osuus keskustasta Kupittaan kautta Varissuolle on joukkoliikenteen tarpeisiin nähden erinomainen. Turun itäisissä osissa matkustajamäärät kasvavat, ja sinne kulkevat bussit ovat jo nyt ajoittain todella ruuhkaisia. Osuus keskustasta länteen Sataman suuntaan palvelee erityisesti kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Tähän suuntaan on tulossa uusien kaupunginosien lisäksi muun muassa uusi satamaterminaali ja museo,” Korte sanoo.

Fölin uudet runkolinjat aloittavat heinäkuun alussa

Helpotusta kasvaviin matkustajamääriin tuovat jo kohta Fölin uudet bussien runkolinjat, jotka aloittavat liikennöinnin tiistaina 1.7.2025. Pitkään valmistelussa olleiden runkolinjojen suunnittelu on ollut föliläisille iso panostus.

”Haluamme lisätä bussilinjojen houkuttelevuutta ja tehdä niistä entistäkin kattavammat. Runkolinjauudistuksessa ajatellaan asiakkaan etua niin, että yhä suuremmalla osalla turkulaisista on helppo hypätä bussien kyytiin” kertoo Korte.

Runkolinjoilla bussit kulkevat tiuhaan ja niissä on panostettu myös matkustajainformaation välittämiseen. Runkolinjat on värikoodattu käyttöä helpottamaan, ja bussien sisällä kerrotaan eri vaihtolinjoista. Myös pysäkkien turvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan.

”Jos Turkuun rakennetaan raitiotie, niin se olisi paras Fölin runkolinjoista” Korte sanoo.

Suomessa eletään raitioteiden renessanssia

Korte käy tiimeineen keskusteluja muiden joukkoliikennetoimijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Raitiotiet joukkoliikennemuotona nousevat keskusteluun yhä useammin joukkoliikenteen tulevaisuudesta keskustellessa. Raitioteitä ei missään pidetä vanhana historian hämäriin unohdettavana kulkumuotona.

On puhuttu jopa raitioteiden renessanssista. Esimerkiksi Suomessa on 2010-luvulta alkaen rakennettu tai aloitettu suunnittelemaan yli 100 kilometriä uusia raitiotielinjoja.

Yksi tärkeä tekijä raitiotiessä ja muissa joukkoliikenneasioissa on niiden nivominen keskeiseksi osaksi muuta kaupunkikehitystyötä.

”Kaupunkia kehittämällä tuetaan joukkoliikennettä, ja toimiva joukkoliikenne taas mahdollistaa kaupungin kehittymisen. Tästä syystä me Fölillä teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Turun kaavoituksen kanssa kaikessa joukkoliikenteen parantamiseen tähtäävässä työssä,” Korte sanoo.