Ajankohtaista

Suunnittelemme Turkuun sopivaa raitiotietä

Mielipidekirjoitus, Turun sanomat, 14.8.2024

Käynnissä oleva Turun raitiotien toteutussuunnittelu perustuu kaupunginhallituksen lokakuussa 2023 hyväksymään Satama–Varissuo-yleissuunnitelmaan. Tuoreet tilastotiedot Turun väkiluvun kasvun jatkumisesta ja kiihtymisestä lisäävät entisestään tarvetta uudistaa kaupungin joukkoliikennettä ja investoida kasvua tukevaan infraan.

Toisin kuin Ralf Nikander kirjoittaa (TS mielipiteet 1.7.), yleissuunnitelman arvio raitiotien rakentamisen kustannuksista on 344 miljoonaa euroa ja kaluston 42 miljoonaa. Liikennöinnin aloittaminen on mahdollista 2030-luvun alussa.

Päätöksentekohetkellä raitiotien rakentamisen kustannukset tiedetään tarkasti. Toteutussuunnitelmaa laativa Raitiotieallianssi on investointipäätöksen jälkeen vastuussa mahdollisista kustannusten ylityksistä. Poliitikkoja pidetään ajan tasalla suunnittelun etenemisestä, ja tietoa jaetaan kaikille.

Kaikki liikennemuodot aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Raitiotieinfra ja raitiovaunut ovat suuri investointi, ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella koko elinkaaren ajalta.

Raitiovaunun käyttöikä on kaksi kertaa pidempi kuin sähköbussin, ja matkustajakapasiteetti on lyhyemmälläkin vaunulla kaksi kertaa suurempi. Raitiotie mahdollistaa joukkoliikenteen käytön kasvun, mikä puolestaan mahdollistaa tieliikenteen päästöjen vähentämisen.

Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi.

Materiaalit ja niiden kuljettaminen muodostavat merkittävän osan raitiotien rakentamisen ilmastopäästöistä. Rakentamiseen tarvittavia hankintoja ei ole kuitenkaan tehty eikä materiaalimääriä laskettu niin tarkasti kuin kirjoituksessa kerrottiin. Käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.

Raitiotie mahdollistaa joukkoliikenteen käytön kasvun, mikä puolestaan mahdollistaa tieliikenteen päästöjen vähentämisen.

Viitaten mielipidekirjoitukseen kiskojen voiteluöljyistä, markkinoilla on biohajoavia voiteluöljyjä. Raitiovaunuissa ja kiskoissa voidaan käyttää voiteluaineiden automaattista annostelijaa, joka optimoi niiden käytön.

Liikenne aiheuttaa aina kaupungissa melua. Raitiotieliikenteen melua pystytään vähentämään hyvällä radan ja vaunujen suunnittelulla.

Vilkas bussiliikenne ja bussien paino aiheuttavat myös teille suuren kuormituksen. Katujakin tulee uusia säännöllisin väliajoin. Raitiotieinfra suunnitellaan pitkäikäiseksi, raiteet kestävät jopa 30–40 vuotta ja radan pohjanvahvistusten elinkaari on 100 vuotta.

Rakentamisbudjetista iso osa menee muuhun kuin itse raitiotieinfran rakentamiseen. Yleissuunnitelman mukaisesti kaikki raitiotielinjan kadut uusitaan lähes kokonaan. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat, ja katuympäristön laatu kohenee merkittävästi.

Samalla kun raitiotietä rakennetaan, uusitaan katujen alla olevaa kunnallistekniikkaa, mikä on muutenkin ennen pitkää tehtävä. Tämä on ajallisesti ja taloudellisesti järkevää sekä kaupunkilaisten kannalta paras ratkaisu.

Rakentamisen aikaisia haittoja vähennetään panostamalla liikennejärjestelyihin, viestintään ja töiden vaiheistukseen, jotta katuosuus saadaan mahdollisimman pian valmiiksi.

Raitiotieliikenteen kehitys jatkuu koko ajan. Toisin kuin mielipidekirjoituksessa mainitaan, raitiovaunun energiankulutus henkilöä kohden on pienempi kuin sähköbussin. Myös raitiovaunu voi hyödyntää jarrutusenergiaa esimerkiksi matkustamon lämmittämiseen.

Yhdessä raitiotie ja bussit muodostavat kaupunkiin toimivan, kestävän ja käyttäjiään hyvin palvelevan joukkoliikennejärjestelmän.

Turun Raitiotie Oy

Juha Saarikoski, Lauri Räty, Minna Tontti, Annika Myrsky ja Ville Sjöholm