Ajankohtaista

Tiedote, Turun kaupunki 24.2.2025

Turun kaupunki: Tuoreiden vaikutusarvioiden mukaan raitiotie vaikuttaisi myönteisesti Turun kiinteistötalouteen ja vetovoimaan

Kolme uutta Turun raitiotien vaikutusarviointia on valmistunut. Ne ovat liikenne-ennuste, kiinteistötalousarviointi sekä elinvoimaa, veto- ja pitovoimaa arvioiva raportti. Raitiotien arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen käyttöä ja maankäytöstä kaupungille muodostuvia tuloja sekä olevan myönteinen Turun elinvoimalle ja vetovoimalle. Kymmenen vuoden päästä raitiovaunulla tehtäisiin lähes 25 000 matkaa vuorokaudessa.

Raitiotien toteutussuunnittelun aikana vuosina 2024–2025 Turun kaupunki arvioi raitiotien vaikutuksia laajasti, muun muassa maankäyttöön, kuntatalouteen sekä yrityksiin. Vaikutusarvioinneista, toteutussuunnitelmasta ja kustannusarvioista pyydetään lausunnot kesällä 2025. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi asia tuodaan loppuvuodesta 2025.

Raitiotien myötä kaiken joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi 

Turun raitiotien suunnittelua varten on laadittu uudet liikenne-ennusteet raitiotielle sekä busseihin pohjautuvalle järjestelmälle.

Turun kaupungin ja seudun ennakoidun suuren väestönkasvun myötä henkilöliikenteen matkamäärät Turussa kasvavat 17–22 % vuoteen 2035 ja 31–42 % vuoteen 2050 mennessä. Raitiotie lisäisi turkulaisten joukkoliikenteen käyttöä noin 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050 ja vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seudun asukasta kohden laskettuna noin 2–3 %.

Tavallisesti kaupungeissa, joissa on raitiotie, joukkoliikennettä ylipäätään käytetään enemmän.

”Turussa raitiotien arvioidaan lisäävän kaikkien joukkoliikennematkustajien määrää raitiotien reitillä 24 % vuonna 2050 verrattuna bussivaihtoehtoon. Kaikkien turkulaisten joukkoliikennematkojen määrä lisääntyisi 12 % ja Turun seudulla 9 %”, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Juha Jokela.

Arvion mukaan vuonna 2035 raitiotiellä tehtäisiin vuorokaudessa 24500 matkaa ja vuonna 2050 vuorokaudessa 30200 matkaa. Vuonna 2050 satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle kulkevan raitiotien vaikutusalueella asuu kolmannes turkulaisista ja työskentelee reilu puolet työntekijöistä. 

Vuonna 2024 Fölin busseilla tehtiin keskimäärin 73 000 matkaa vuorokaudessa. Nykyään Turkuun pendelöi päivittäin yhteensä noin 24 000 työllistä kaupunkiseudun muista kunnista. Noin joka toinen Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Raisiossa tai Ruskossa asuva työllinen pendelöi Turkuun.

Liikenne-ennusteet pohjautuvat seudun uuteen liikennemalliin, Tampereen raitiotien toteutuneisiin vaikutuksiin, valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tietoihin sekä arvioihin maankäytön kehittymisestä. Raitiotien myötä Turun asukasmäärän arvioidaan kasvavan reilusti enemmän verrattuna bussivaihtoehtoon.

Liikenne-ennusteen laati Turun kaupungin toimeksiannosta Ramboll.  

Raitiotien myötä kaupungin tonttien vuokra- ja myyntitulot kasvaisivat

Tuoreen kiinteistötalousarvion mukaan raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään. Raitiotien myötä myös rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä.

Kiinteistötalousarvion laskennan pohjana olevaa tarkastelualuekoostetta ei pidä lukea toteutettavana suunnitelmana. Toteutuvassa kaupunkikehityksessä jotkut kohteet todennäköisesti jäävät uudistumatta, kun taas laajan kasvukäytävän alueelta nousee ideoita muiksi uudistumiskohteiksi. Näin on käynyt myös muissa raitiotiekaupungeissa.

Raitiotiekäytävän vuokrakertymät raitiotievaihtoehdossa vuoteen 2050 mennessä ovat nykyarvona noin 176 miljoonaa euroa ja vuoteen 2075 mennessä 267 miljoonaa euroa korkeammat kuin runkobussivaihtoehdossa.

Pääoma-arvoina laskettuna raitiotie tuottaisi nykyarvona noin 263 miljoonaa euroa korkeammat maankäyttötulot.

Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä. Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä. Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän. 

”Kiinteistötulojen nousu olisi yksi merkittävä hyöty ja samalla tärkeä tekijä raitiotien kustannusten kattamiselle pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi Tampereella vastaavat ennusteet on ylitetty”, sanoo Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.  

Vuokrakertymätarkastelussa ei ole huomioitu vuokrasopimuksen jälkeistä jäännösarvoa, joka voi realisoitua joko myyntituloina tai edelleen jatkuvana vuokratulona. Suurin vaikutus runkobussi- ja raitiotievaihtoehtojen maankäyttötulojen erotukseen on väestöennusteen mukaisella, kysyntälähtöisellä maankäytön nopeutumisella.

Kiinteistötalousarvion laati Turun kaupungin toimeksiannosta Newsec.   

Raitiotien arvioidaan parantavan kaupungin vetovoimaa ja imagoa

Kaikkia raitiotien vaikutuksia ei ole mahdollista mitata suoraan taloudellisina määreinä. Tällaisia määreitä ovat useat kaupungin elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan sekä imagovaikutuksiin liittyvät vaikutukset, joita Turun kaupungin asiantuntijat ovat arvioineet tutkimustulosten, selvitysten, tilastotietojen, kyselyiden ja muista raitiotiehankkeista saatujen tietojen perusteella.

”Raitiotie on merkittävä liikenne- ja kaupunkikehityshanke, jolla on runsaasti myönteisiä heijastusvaikutuksia kaupungin kehitykseen. Tämä rohkaisee yrityksiä sijoittamaan ja sijoittumaan raitiotien solmupisteisiin ja vaikutusalueelle”, toteaa Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro. 

Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin aluekehitystä, sillä ne luovat myönteisiä muutosvaikutuksia kaikille muille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. 

Hyvä saavutettavuus on alueiden kilpailukyvyn olennainen tekijä. Uuden infrahankkeen tuomat laajemmat aluehyödyt perustuvat pitkälti saavutettavuudessa tapahtuviin muutoksiin. Saavutettavuus on keskeinen edellytys alueiden sisäiselle ja niiden väliselle ihmisten, palveluiden ja tavaroiden liikkuvuudelle.

Keskittyminen vaikuttaa yritysten sijainti- ja investointipäätöksiin, ja vastavuoroisesti alue hyötyy sinne sijoittuvista yrityksistä tai uusista investoinneista sekä paremmasta työvoiman saatavuudesta erityisesti palvelualoilla, rahoitusaloilla sekä logistiikan ja tietoliikenteen aloilla. Parantunut saavutettavuus lisää keskittymisetuja eli alueen taloudellinen tuottavuus kasvaa väestönkasvua enemmän, kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy.

Selvityksessä luotiin katsaus Turulle relevantteihin muiden Pohjoismaiden raitiotiehankkeiden keskeisiin oppeihin. Vertailuesimerkkejä olivat Tanskan Aarhus ja Odense, Norjan Bergen sekä Ruotsin Lund.

Raitiotien myötä näihin kaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet.  Raitiotiehankkeiden heikkoutena ovat olleet investoinnin kalleus, rahoitus ja pitkä rakentamisaika sekä poliittinen päätöksenteko.

Muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan. 

”Mielikuvilla ja maineella on iso merkitys kaupungin menestymisessä kovan kilpailukyvyn tunnuslukujen rinnalla. Ne kaupungit, jotka onnistuvat yhdistämään kovan ja pehmeän kilpailukyvyn, menestyvät hyvin tulevaisuudessa”, sanoo Timo Aro.

Turun raitiotiellä olisi oletettavasti veto- ja pitovoimavaikutusten lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä.

Tutustu vaikutusarviointeihin

Lisätietoja

  • Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, puh. 050 558 9264 
  • Strategiajohtaja Timo Aro, puh. 044 907 4267 
  • Kehittämispäällikkö Juha Jokela, puh. 040 838 9014 (liikenne-ennuste ja vaikutusarviot) 
  • Kiinteistökehityspäällikkö Suvi Panschin, puh. 044 907 2229 (kiinteistötalousarviointi) 
  • Toimitusjohtaja Juha Saarikoski, Turun Raitiotie Oy, puh. 040 336 0117 (raitiotiehanke)