Radan pohjavahvistukset takaavat raitiotielle pitkän käyttöiän

Raitiotien pohjavahvistusten kustannukset ovat ennakoitu ja hallittavissa oleva osa Turun raitiotien toteutussuunnittelua. Raitiotielinjalla käytettävä paalulaatta on Turussa hyvin tavanomainen pohjavahvistustapa.  Tavoitteena on suunnitella turvallinen, toimiva ja kestävä raitiotie, jonka rakennuskustannuksia ja ympäristövaikutuksia vähennetään pohjatutkimusten avulla saadun uuden tiedon ja hyvän suunnittelun avulla.

Radan pohjavahvistusten kustannukset on huomioitu lokakuussa 2023 Turun kaupunginhallituksen hyväksymässä Satama–Varissuo-yleissuunnitelmassa, jonka alustavassa arviossa radan pääasialliseksi pohjavahvistustavaksi ennakoitiin paalulaattaa. Nyt käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana pohjavahvistukset suunnitellaan tarkemmin.

Pohjavahvistukset ovat merkittävä, mutta ennakoitu osa raitiotien kustannuksia

Radan pohjavahvistukset ovat merkittävä, mutta ennakoitu ja hallittavissa oleva osa raitiotien rakentamiskustannuksia. Yleissuunnitelmassa arvioitiin, että pohjavahvistusten kustannukset ovat noin 43 miljoonaa euroa, joka on 12,5 prosenttia raitiotien rakentamisen noin 344 miljoonan euron rakentamiskustannuksista. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon vuonna 2023 valmistuneen Raide-Jokerin radan pohjavahvistukset olivat noin 19 miljoonaa euroa, eli noin 5 prosenttia 382 miljoonan euron kokonaiskustannuksista.

Jokaisella raitiotiehankkeella on omat erityispiirteensä. Turussa radan pohjavahvistukset lohkaisevat budjetista verrokkeja suhteellisesti suuremman osan. Raide-Jokerissa kustannuksia aiheutui taas siltarakenteista ja tunneliosuuksista.

Paalulaatta on Turussa tavanomainen pohjavahvistusratkaisu

Paalulaatta on yksi raitioteiden rakentamisessa käytettävä pohjavahvistustapa. Se on maata vasten valettava teräsbetoninen laatta, joka tukeutuu paalujen varaan. Paalulaatta toimii kantavana rakenteena ja se estää maan painumisen heikosti kantavilla maapohjilla. Paalulaattaa käytetään Turussa useissa rakennushankkeissa, kuten esimerkiksi tällä hetkellä rakenteilla olevassa Musiikkitalo Fuugassa sekä Turun ratapihan uudistamisessa.

Yleissuunnitelman arvion mukaan paalulaatta on tarpeellinen pohjavahvistusratkaisu noin kolmella neljännestä suunnitellusta raitiotielinjasta. Linjan varrella on myös kohtia, joissa paalulaattaa ei tarvita. Näitä ovat esimerkiksi siltapaikat, kuten Tuomiokirkon edusta ja stabiloitavat alueet, kuten suunnitellun Laukkavuoren pysäkin ympäristö sekä alueet, joissa nykyiset pohjavahvistukset riittävät.

Heinäkuun 2024 alussa käynnistyneiden pohjatutkimusten avulla tutkitaan vielä yleissuunnitelmaa tarkemmalla tasolla raitiotielinjan maaperän laatua ja koostumusta, jotta tiedetään, minkälaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä katuosuuksilla tarvitaan.

Raitiotien rakentamisen ympäristövaikutuksia vähennetään hyvällä suunnittelulla

Radan pohjavahvistukset aiheuttavat merkittävän osan raitiotien rakennusvaiheen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Pohjavahvistuksissa merkittävä päästölähde on paalulaatoissa käytettävä teräsbetoni. Toteutussuunnittelun aikana hankinnat suunnitellaan niin, että materiaalinkäyttö minimoidaan ja valitaan mahdollisuuksien mukaan vähäpäästöiset rakennusmateriaalit.

Yleissuunnitelmavaiheessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella laaditussa, hyvin alustavassa laskelmassa arvioitiin, että raitiotien rakennusalueella voi olla pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 62–66 000 kuutiometriä. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja pilaantuneiden maamassojen määrä, laatu ja sijainti tarkentuvat pohjatutkimusten myötä ja toteutussuunnittelun edetessä. Samalla selvitetään, missä määrin kaivettavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää raitiotien rakennustyömailla tai muissa Turun seudun hankkeissa.

Tavoitteena on järjestää rakentamisessa syntyville, hyödyntämiskelpoisille kaivuumassoille soveltuvat käyttökohteet mahdollisimman läheltä niiden syntypaikkaa, jotta kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää. Maamassat, jotka eivät ympäristö- tai geoteknisten ominaisuuksiensa takia sovellu hyötykäyttöön, toimitetaan laatunsa mukaisesti asianmukaiset luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin.

Pohjatutkimuksilla ja niiden myötä tehtävillä suunnitteluratkaisuilla on siis mahdollista vähentää raitiotien rakentamisen aikaisia päästöjä merkittävästi.