Ajankohtaista

Uutinen 5.8.2025

Esimerkkejä pohjoismaisista raitiotiekaupungeista: Tampere, Odense ja Lund

Helmikuussa 2025 julkaistuissa Turun raitiotien elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimavaikutusten arviointiraportissa selvitettiin muiden kaupunkien kokemuksia modernin raitiotien rakentamisesta ja sen vaikutuksista. Mukana olivat esimerkit Tampereelta, Helsingistä, Tanskan Aarhusista ja Odensesta, Norjan Bergenistä ja Ruotsin Lundista.

Raportin mukaan näihin kaupunkeihin on muuttanut raitiotiehankkeiden myötä uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. Raitiotie on vaikuttanut positiivisesti kaupungeissa liikkumiseen sekä niiden imagoon ja maineeseen. Raitiotiehankkeiden heikkoutena ja haasteina ovat olleet investoinnin kalleus ja rahoitus, pitkä rakentamisaika haittoineen ja poliittisen päätöksenteon vaikeudet.

Tässä kirjoituksessa tiivistetään minkälaiset raitiotiejärjestelmät Tampereelle, Odenseen ja Lundiin on rakennettu, minkälainen kalusto kaupungeissa on käytössä ja miten raitiotiet ovat näissä kaupungeissa vaikuttaneet. Tampere, Odense ja Lund valittiin tähän kirjoitukseen mukaan siksi, että ne ovat vaikutusarvioinnissa tarkastelluista kaupungeista asukasmäärältään lähimpänä Turkua.

Kirjoituksessa keskitytään eniten vaikutuksiin Tampereella, koska kaupungissa on tehty verrattain perusteellista työtä muun muassa kuluttajatutkimuksien osalta ja aineistoa on helposti löydettävissä.

Tampere

Tampere on 260 000 asukkaalla Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Koko kaupunkiseudulla asuu yhteensä noin 450 000 asukasta.

Liikennöinti Tampereen raitiotiellä alkoi elokuussa 2021. Päätös rakentamisesta tehtiin marraskuussa 2016. Liikennöinti verkoston toisen toteutusosan laajennukseen Lentävänniemeen alkoi tammikuussa 2025. Vuonna 2025 on käynnissä rakentamistyöt keskussairaalalta Ruotulaan ja naapurikunnan Pirkkalan aluekeskukseen Partolaan. Myös Tampereen naapurikuntaan Ylöjärvelle ulottuvan raitiotielinjan hankesuunnittelu on käynnistynyt.

Tampereen liikennöitävän raitiotieverkoston pituus on yhteensä 24,4 kilometriä ja pysäkkejä on 33 kappaletta. Linjoja on kaksi: Sorin aukio-Hervanta ja Lentäväniemi-Kaupin kampus. Linjojen varrella on muun muassa kaupallinen keskusta, yliopistollinen keskussairaala, useita asuinalueita, korkeakouluja ja paljon muita palveluja.

Tampereen raitiovaunut suunnittelee ja valmistaa Škoda Transtech Oy Kajaanissa. Tampereella on 28 raitiovaunua. Raitiovaunut ovat 37,3 metriä pitkiä ja niitä ajetaan kahteen suuntaan. Tampereen Raitiotie Oy on joulukuussa 2024 tilannut seitsemän uutta 47-metristä vaunua ja jo aiemmin 12 olemassa olevan vaunun pidentämisen 47-metriseksi. Yhden 37-metrisen raitiovaunun maksimikapasiteetti on 264 matkustajaa. Istumapaikkoja on 104 kappaletta.

Ratikan rakentamisen myötä Tampereen keskustaa uusittiin perusteellisesti. Kaupungin keskeinen katu eli Hämeenkatu on nyt joukkoliikennekatu, mikä on vähentänyt yksityisautoilun määrää keskustassa. Tampereen keskusta on sijoittunut Suomen kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa kärkipaikalle kaksi vuotta putkeen.

Raitiovaunu varikon pihalla Tampereella. Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy.

Tampereella kaupunkikehitys nojaa vahvasti raitiotien vaikutusalueelle. Arvion mukaan vuosien 2016–2040 Tampereen asuntorakentamisesta kolme neljäsosaa keskittyy niin sanotulle raitiotievyöhykkeelle.

Tampereella on tehty perusteellisesti erilaisia Ratikkaan liittyviä kuluttaja- ja seurantatutkimuksia.

Raitiotie on ylittänyt alkuvaiheen odotukset ja ennusteet niin asunto- ja toimitilarakentamisen, kiinteistötaloudellisten vaikutusten kuin matkustajamäärien ja käyttäjien tyytyväisyyden osalta.

Tutkimusten mukaan raitiotie on lisännyt julkisen liikenteen käyttöä. Myös Ratikan matkustajamäärät ovat lisääntyneet tasaisesti liikennöinnin aloittamisesta lähtien. Vuonna 2024 Ratikalla tehtiin 16,6 miljoonaa matkaa, joka oli 31 % Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennematkoista.

Tamperelaisten myönteinen suhtautuminen Ratikkaan on kasvanut tasaisesti vuosien mittaan. Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan 89 % prosenttia kaupunkilaisista suhtautuu Ratikkaan myönteisesti. Noin 8 % tamperelaisista ei ole matkustanut Ratikalla. Kuluttajatutkimusten vastauksissa toivotaan raitiotiejärjestelmän laajenemisesta sekä kaupungin sisäisesti että seudullisesti.

Tamperelaisen raitiovaunun sisätiloja. Kuva: Samu Rytkönen / Tampereen Raitiotie Oy.

Ratikka on tutkimusten mukaan merkittävästi parantanut erityisryhmien mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti niillä alueilla, joilla Ratikka liikennöi. Erityisryhmillä tarkoitetaan näkövammaisia, pyörätuolilla kulkevia sekä lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Ratikka on helpottanut lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkumista. Lasten ja nuorten arvion mukaan Ratikka on suurimman osan mielestä vaikuttanut myönteisesti liikkumiseen ja ratikan käyttö koetaan pääsääntöisesti helpoksi ja turvalliseksi.

Odense, Tanska

Raitiovaunut kulkevat Odensessa historiallisen keskustan ja H.C Andersen –museon vierestä viherraidetta pitkin.

Odensessa asuu noin 185 000 asukasta ja se on Tanskan kolmanneksi suurin kaupunki.

Liikenne Odensen raitiotiellä (Odense Letbane) alkoi vuonna 2022. Raitiotien rakentaminen tehtiin vaiheittain vuodesta 2015 alkaen. Raitiotielinjan pituus on 14,5 kilometriä ja sillä on 26 pysäkkiä. Reitin varrella on muun muassa kaupungin keskusrautatieasema, yliopisto, sairaala, kauppakeskus, museo, historiallinen keskusta sekä kaupallisen keskustan kävelyalue.

Odensen raitiotiellä kulkee 16 raitiovaunua 7,5 minuutin vuorovälillä. 29 metriä pitkään raitiovaunuun mahtuu maksimissaan 200 matkustajaa, joille on varattu 60 istumapaikkaa.

Raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettiin mittava keskustauudistus muun muassa joukkoliikennekatuun, pyöräteihin ja jalkakäytäviin panostamalla. Keskustan saavutettavuutta henkilöautolla lisätty muun muassa rakentamalla maanalainen pysäköintilaitos.

Raitiovaunu Odensessa kulkemassa kohti keskustassa sijaitsevaa Albani Torv -pysäkkiä.

Odensen raitiotien matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti liikennöinnin aloittamisen jälkeen. Vuonna 2024 raitiovaunuilla tehtiin lähes 7 miljoonaa matkaa, eli noin 19 000 matkaa vuorokaudessa.

Matkustajatyytyväisyys on kasvanut tasaisesti. 85 prosenttia on tyytyväisiä raitiovaunulla matkustamiseen. Matkustajatutkimuksen mukaan iäkkäät ihmiset ovat muita tyytyväisempiä raitiotiehen. Erityisen tyytyväisiä ollaan raitiovaunujen väljyyteen.

Raitiotien myötä Odensen yliopistokampukselle rakennettiin myös uusia jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Suunnitteluvaiheessa raitiotietä pidettiin kaupungissa houkuttelevampana ja imagoltaan parempana kuin bussijärjestelmää. Suurin osa kaupunkikehityksestä ja uudesta rakentamisesta on keskittynyt raitiotielinjan varteen tai on muuten kytkeytynyt raitiotiehen. On arvioitu, että raitiotielinjan ympärille on investoitu rakentamiskustannuksiin nähden nelinkertaisesti, joista osa toteutui jo ennen raitiotien valmistumista.

Lund, Ruotsi

Raitiovaunu päätepysäkillä Lundissa lähellä kaupungin päärautatieasemaa.

Lund on noin 130 000 asukkaan yliopistokaupunki Etelä-Ruotsissa Skånessa.

Liikenne Lundin raitiotiellä alkoi vuonna 2020. Päätös raitiotiestä tehtiin 2015 ja rakentaminen alkoi vuonna 2017. Raitiotien rakentamisesta ei ollut kaupungissa yksimielisyyttä, ja sen vastustamiseen perustettiin kuntavaaleissa myös erillinen puolue.

Lundissa on yksi raitiotielinja, jonka pituus on 5,5 km ja pysäkkejä on 9 kappaletta. Raitiotielinjaus valittiin strategisesti yhdistämään kaupungin korkeakoulujen ja liike-elämän keskittymiä kaupungin keskustaan. Linjan varrella sijaitsee muun muassa sairaala, teknillinen korkeakoulu, tutkimuslaitoksia, tiedepuisto sekä raitiotien myötä rakentunut uusi ja moderni asuinalue. Reitin toinen päätepysäkki sijaitsee Lundin historiallisessa keskustassa.

Yhdessä raitiovaunussa on tilaa noin 200 matkustajalle ja 40 istumapaikkaa.

Raitiovaunu Lundin toisella päätepysäkillä ESS-tutkimuslaitoksella.

Raitiotien tavoitteena oli tukea kestävää kaupunkikehitystä linjan varrella ja rohkaista kaupunkilaisia käyttämään joukkoliikennettä aiempaa enemmän. Raitiotien myötä kaupunkiin rakennettiin uusia jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Yksi syy raitiotien rakentamiselle oli se, että tehtyjen laskelmien mukaan busseja tarvittaisiin liikennöimään kaupungin koillisosiin niin tiheästi, että ne jumiuttaisivat muun liikenteen saapuessaan ja lähtiessään pysäkeiltä ruuhka-aikaan.

Suuri osa Lundin raitiotiestä on toteutettu viherraiteena.

Lund on saanut merkittävän osan investoinnistaan takaisin maankäyttösopimuksista ja tonttien myynnistä raitiotien varrelta. Lundin raitiotie voitti palkinnon onnistuneesta kaupunkikehitysprojektista vuonna 2022. Perusteluina mainittiin, että laaja ja haastava historiallisessa kaupungissa toteutettu projekti onnistui hyvin. Raitiotien myös mainittiin toimivan Lundissa tehokkaana kaupunkikehityksen ajurina ja tarjoavan hyvää palvelua käyttäjilleen.