Ympäristö

Turun raitiotien toteutussuunnitteluvaiheessa selvitettiin raitiotien rakentamisen ja käytön aikaisia ympäristövaikutuksia.

Päästölaskenta

Raitiotien rakentamisesta aiheutuvat päästöt laskettiin raitiotien suunnittelussa tehtyjen ratkaisujen perusteella. Päästöt on laskettu hankkeen rakentamisen ja 50 vuoden elinkaaren ajalta. Liikennöinnin ja kaluston päästöjä käsitellään hiilikädenjälkiselvityksessä ja tarkennetaan hankintojen edetessä.

Infrarakentamisen päästöiksi laskettiin raitiotien, kunnallistekniikan ja katualueiden rakentamisen päästöt. Lisäksi Iso-Heikkilään rakennettavan varikkorakennuksen päästöt laskettiin erikseen.

  • Raitiotiehankkeen yhteenlasketut päästöt ovat noin 123 miljoonaa kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-kv).
  • Infrarakentamisen päästöt ovat noin 111 miljoonaa kiloa CO2-ekv eli noin 90 % kokonaispäästöistä.
  • Eniten päästöjä aiheuttaa maa- ja pohjarakentaminen (36 miljoonaa CO2-ekv) ja raitiotien päällysrakenne (35 miljoonaa kiloa CO2-ekv).
  • Varikkorakennuksen päästöt ovat noin 12 miljoonaa kiloa CO2-ekv eli noin 10 % kokonaispäästöistä.

Valtaosa raitiotiehankkeen päästöistä aiheutuu rakentamisen aikana. Pienempi osa päästöistä aiheutuu raitiotien käytöstä.

Suurin osa raitiotiehankkeen päästöistä aiheutuu maa- ja pohjarakenteista, kuten radan pohjavahvistuksissa käytettävistä teräsputkipaaluista sekä raitiotien päällysrakenteista, kuten kiskoista ja raitiotielaatoista.

Infrarakentamisen päästöt on laskettu Väyläviraston arviointimenetelmän mukaisesti. Varikkorakentamisen päästöt laskettiin Ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti. Päästöarvojen lähteenä on käytetty pääosin Suomen ympäristökeskuksen päästötietokantaa.

Luontoraportti

Turun raitiotien toteutussuunnitteluvaiheessa tehtiin olemassa olevaa tietoa täydentäviä ja tarkentavia luontokartoituksia reitin varrella Turun Raitiotieallianssin luontoasiantuntijoiden toimesta kenttätyönä vuonna 2024.

Raitiotie kulkee suurilta osin rakennetulla kaupunkialueella. Suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä löytyy myös luonnonalueita sekä raitiotiehankkeessa huomioitavia luontokohteita ja lajihavaintoja, joista suurin osa on suunnitteluratkaisuiden avulla säästetty tai kierretty. Näitä ovat:

  • Patterihaan keto Ruissalontiellä,
  • Uhanalaisen juurilasisiiven esiintymä varikon alueella Iso-Heikkilässä,
  • rohtokoirankielen esiintymät Karjakadulla ja Voimakadulla,
  • metsäyhteys Kalervonkadulla,
  • Jaaninoja ja osittain suunnittelualueelle sijoittunut Laukkavuoren kuiva lehto Laukkavuorenpuistossa,
  • metsäyhteys Littoistentiellä sekä
  • metsäyhteys ja pähkinäpensaslehdot Littoistentiellä ja Suurpäänkadulla.

Luontoraportin pohjalta on tehty konkreettisia ratkaisuja, jotta luontoarvojen niin kutsuttu kokonaisheikentymättömyys voidaan saavuttaa. Myös toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi suunnitellaan.

Meluselvitys ja varikon LVIS-meluselvitys

Meluselvityksessä mallinnettiin raitioliikenteen melu, muun liikenteen melu, raitio- ja muun liikenteen yhteismelu, raitioliikenteen tuoma lisäys meluun sekä raitioliikenteen mahdollisesti aiheuttama hetkellinen enimmäismelutaso. Lisäksi mallinnettiin varikkorakennuksen aiheuttama melu.

Melumallinnuksen mukaan raitiotien meluvaikutukset ovat vähäisiä eikä melutorjuntaa nähdä selvityksen mukaan tarpeellisena.

  • Merkittävimmät raitiotien meluvaikutukset esiintyvät niillä reittiosuuksilla, joilla raitiotie kulkee omalla joukkoliikenteelle varatulla kaistallaan tai alueen melutaso on nykyään alhainen, kuten satamassa, Kirstinpuistossa, varikkoalueella ja Varissuolla.
  • Niillä raitiotien osuuksilla, joilla raitiotielinjaus kulkee yhdessä muun katuliikenteen kanssa, lisäys melutasoon on tyypillisesti alle 1 dB. Jyrkissä kaarteissa lisäys kokonaismelutasoon voi olla yli 5 dB.
  • Vertailun vuoksi lehtien havina aiheuttama melu on 10–30 dB, tietokoneen melu on 30–50 dB, keskustelun melu on 50–70 dB ja liikenteen melu on 70–85 dB (Lähde: Kuuloliitto, vapaa-ajan melu).
  • Varikon haaralla melutasot ovat alhaiset pienen liikennemäärän vuoksi.
  • Varikon talotekniset laitteet aiheuttaisivat varikon eteläpuolisille rakennuksille suurimmillaan 33 desibelin äänen. Kohteen pohjoispuolella sijaitsevalla luonnonsuojelualueella melun keskiäänitaso on alle 35 dB.

Raitiovaunuliikenteen aiheuttamaan melutasoon raidelinjan läheisyydessä vaikuttavat liikennöintinopeus, ohitusten määrät, vaihteiden määrä ja sijainti sekä kaarrekirskunta. Raitiotielinjan jyrkissä kaarteissa saattaa esiintyä kaarrekirskuntaa, mikä nostaa melutasoja muutaman sekunnin ajaksi kaarteiden kohdalla suoriin osuuksiin verrattuna.

Kaarrekirskunta on satunnainen ilmiö, johon vaikuttavat useat tekijät kuten kiskon ja pyörän kunto, niiden välinen kitka, kaarteen säde, raitiovaunun nopeus, käytettävä kalusto sekä sääolosuhteet. Melua vähennetään voiteluaineilla ja hionnalla.

Meluselvitys ja varikon LVIS-meluselvitys perustuvat laskennalliseen melumallinnukseen Turun raitiotien aiheuttamasta melusta. Mallinnuksessa huomioitiin mm. raiteiden geometria, liikennöinnin nopeudet, maastomuodot, melulähteiden äänitehot, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä heijastukset rakenteista ja maasta tietyllä säällä. Tarkkuus on kolme desibeliä suuntaansa.

Tärinä- ja runkomeluselvitys

Tärinä- ja runkomeluselvityksessä mallinnettiin laskennallisesti raitiotien liikennöinnin ja rakentamisen aikaisia tärinä- ja runkomeluvaikutuksia asumismukavuuteen, rakennuksiin ja rakenteisiin raitiotielinjauksella. Mallinnuksessa otettiin huomioon raitiotien reitillä sijaitseva rakennuskanta, historialliset ja arkeologiset rakenteet, rakennusten perustukset ja liikenne.

Selvityksen mukaan raitiotien reitillä ei katsota olevan erityistä tärinäriskiä asuinmukavuuden tai rakennusten vaurioitumisen osalta.

Raitiotielinjan muinaisjäännösalueella sijaitsevilla alueilla, joilla sijaitsee historiallisia kerrostumia, tehdään toteutusvaiheessa tärinämittauksia, jotta varmistuu, että tärinä ei lisäänny nykytilanteesta.

Selvityksen mukaan raitiotien liikennöinnistä aiheutuva runkomelutaso ylittäisi ohjearvon yhteensä 80 rakennuksen osalta. Mallinnuksen perusteella valtaosalle raitiotielinjaa tulee lisätä runkomeluvaimennusta runkomelun ehkäisemiseksi esimerkiksi elastisilla kiskonaluslevyillä routalevyllä tai vaimennusmatolla.

Tärinä- ja runkomeluselvitys on tehty raitiotien suunnittelualueelta koostetun lähtöaineiston pohjalta noudattaen VTT:n julkaisemien tärinä- ja runkomelun arviointiohjeita ja suosituksia.

Magneettikenttäselvitys 

Selvityksessä arvioidaan magneettikenttien nykytasoa raitiotielinjalla sekä raitiotieliikenteen mahdollisesti aiheuttamia magneettikenttähäiriöitä raitiotielinjan varrella sijaitsevissa laboratorioissa, joissa käytetään magneettikentille herkkiä mittalaitteita. 

Arvioituja kohteita olivat Åbo Akademin Aurum, Turun yliopiston Quantum, Turun yliopiston Biolääketieteenlaitos Medisiina C, Turun ammattikorkeakoulun Medisiina D, Turun ammattikorkeakoulun ICT-Cityn Hammastekniikan laboratorio ja Turun ammattikorkeakoulun EduCityn Akustiikkalaboratoriot. 

Selvityksen mukaan kohteet, joissa on magneettikentille herkkiä laitteita, ovat riittävän kaukana suunnitellusta raitiotielinjauksesta, joten magneettikenttäarvot jäävät alle raja-arvojen näissä kohteissa. Lähellä rataa olevat kohteissa (akustiikkalaboratoriot ja hammastekniikan laboratoriot) ei ole magneettikentille herkkiä laitteita.