Löytöjä arkeologisilta koekaivauksilta Turun syntysijoilla 

Raitiotien toteutussuunnittelun aikaiset arkeologiset koekaivaukset ovat sujuneet suunnitellusti. Koekaivauksia tehdään Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien teknistä suunnittelua varten.  

Uudenmaankadun koekaivaukset ovat jo valmiit, ja niissä edettiin aina tavoitteeseen eli 1300-luvulle ajoittuviin aikakerroksiin asti. Hämeenkadulla kaivaukset ovat tällä hetkellä edenneet 1600-1700-lukujen aikakerroksiin asti ja työ jatkuu vielä toukokuulle saakka. Molemmilta koekaivausalueilta on kaivettu esiin keskiaikaisten talojen rakenteita ja löydetty useita mielenkiintoisia vanhoja esineitä eri vuosisadoilta. 

Uudenmaankadulta löytyi muun muassa keskiaikainen kivirakennus, siro lapsen nahkakenkä ja työnteon merkintään käytetty ”pulkka” 

Uudenmaankadun kaivauksilla edettiin 1300-luvulle ajoittuviin arkeologisiin kerroksiin eli aivan kaupungin alkuaikoihin asti. Kaivauspaikalta paljastui keskiajalle ajoittuvan kivitalon osia sekä useita 1300- tai 1400-lukujen puurakennusten jäännöksiä. Lisäksi kaivauksissa löytyi runsaasti erilaisia keskiaikaisia arkisia käyttöesineitä.  

Muuritutkimuksen arkeologit työssään Uudenmaan koekaivauksen alkuvaiheessa. Kuvassa on esillä jo 1600-luvun aikainen arkeologinen kerros.

Kaivauspaikoilta ylös kaivettu maa-aines seulotaan käsin paikan päällä ja löydöt toimitetaan Muuritutkimuksen tiloihin jatkotutkimuksia ja konservointia varten. Löydöt päätyvät lopulta konservoituna Turun kaupunginmuseon kokoelmiin.

Kuvassa taka-alalla on peitettynä vanhan kivirakennuksen seinäosia. Niille tehtiin paikan päällä pienimuotoista rakenteiden restaurointia. Rakenne suojattiin vaahtolasilla ja suodatinkankaalla ennen täyttöä.

Uudenmaankadulla kaivettiin aina 1300-luvun kerroksiin asti vanhojen talojen lattiarakenteiden vierestä. Paikalla on sijainnut aikoinaan piha, jossa on myös pidetty kotieläimiä.

Koristeellinen puuesine, jonka käyttötarkoitus ei vielä ole tiedossa. Kuva: Muuritutkimus.

Lasipikareiden palasia 1300-luvulta. Kuva: Muuritutkimus.

Hienolaatuisen harmaansaviastian paloja 1300-luvulta. Kuva: Muuritutkimus.

Keskiajalla käytettiin paljon nahkaa eri käyttötarkoituksissa. Jos kaivettavan alueen maaperän olosuhteet ovat suotuisat ja kosteat, nahka on varsin yleinen löytö arkeologisissa kaivauksissa.

Uudenmaankadulta löydetty puinen tikku voisi olla pulkka tai pulikka, johon merkittiin tehdyt työpäivät palkkaa varten. Tästä kenties juontaa juurensa sanonta ”päivä pulkassa”.

Uudenmaankadulta löytynyt erittäin hyvin säilynyt keskiaikainen lapsen nahkakenkä.

Koekaivauksilta löytyi runsaasti puisten kimpiastioiden palasia. Kimpiastiat ovat keskiajalla yleisesti käytössä ollutta astiastoa. Kokonaisena kimpiastiat näyttävät hieman matalalta löylykiululta.

Varsin ehjänä säilynyt pieni lasinen apteekkipullo 1800-luvulta.

Uudenmaankadun kaivaukset alkoivat maanantaina 24.3. ja ne ovat nyt valmistuneet. Kaivausalue päällystetään ja liikennejärjestelyt palautuvat ennalleen viikolla 17. 

Hämeenkadun kaivauksissa löytyi muun muassa kukkopilli ja kahden äyrin hopeakolikko  

Hämeenkadun koekaivauksilla edetään tällä hetkellä noin 1600–1700-lukujen arkeologisissa kerroksissa. Tarkoitus on edetä kaupungin alkuaikoihin eli 1300-luvulle asti ajoittuviin kerroksiin asti. Hämeenkadulla kaivetaan aina neljän metrin syvyyteen, jotta saadaan esille paikalla sijainneen Mätäjärven pohja. Siellä kosteassa maaperässä voi olla paljon hyvin säilynyttä esineistöä.

Hämeenkadulla kaivettiin esiin jo alle metrin syvyydestä arviolta 1600-luvulla paikalla sijainneen talon tiiliseinää, talon huoneenpuolista lattiaa sekä vanhaa katua. Hämeenkatu on aikoinaan ollut huomattavasti nykyistä kapeampi.

Hämeenkadun kaivauksissa paljastunut mahdollinen 1600-luvun tiilitalo oli muutamia metrejä eri kohdassa kuin vanhat kartat antoivat ymmärtää.

Kaivauksilta löytyi koristeltu kukkopilli, joka on ollut jonkun pienen turkulaisen leikkikalu 1800-luvulla. Savesta tehtyjä eläimenmuotoisia leluja sekä kukkopillejä valmistettiin Turussa 1700-luvun lopulta lähtien.

Koristeellinen saksalaisen savikannun kahva 1800-luvulta.

Fredrik I:n aikainen kahden äyrin hopeakolikko 1700-luvulta. Hallitsijat painoivat usein valtaan astuessaan omat kolikkonsa, joten ne on yleensä helppoa ajoittaa.

Hämeenkadun koekaivaukset alkoivat maanantaina 31.3., ja ne jatkuvat vielä toukokuulle saakka.

Miksi raitiotien suunnittelun aikana tehdään arkeologisia koekaivauksia? 

Turun raitiotielinja kulkee Turun vanhimman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimman alueen läpi. Muinaisjäännöksenä se kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittävimpiin arkeologisiin kohteisiin.​ 

Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arkeologista selvitystä tarkennetaan nyt käynnissä olevan toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Selvityksen mukaan arkeologiset kaivaukset eivät ole este raitiotien rakentamiselle. Toteutussuunnittelun aikaiset koekaivaukset tehdään paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien teknistä suunnittelua varten.​  

Arkeologisia koekaivauksia tehdään raitiotien teknisen suunnittelun tueksi, toteutusvaiheen arkeologisten kaivausten aikatauluttamiseksi sekä kustannusten ja riskien määrittämiseksi.​ 

Koekaivausten paikat on määritelty yhdessä Museokeskuksen kanssa. Museovirasto on myöntänyt kaivauksille tutkimusluvan ja valvoo, että kaikki toimet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Arkeologiset tutkimukset tekee Muuritutkimus.