Ajankohtaista

Uutinen

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Suomen Raitiotieseuran Raitio-lehden numerossa 1/2026. Teksti: Lauri Räty. Havainnekuvat ja piirustukset: Turun Raitiotieallianssi.

Raitio-lehti 1/2026: Turun raitiotien toteutussuunnitelma

Turku seisoo suuren kaupunkikehityspäätöksen äärellä. Turun kaupunginvaltuusto päättää raitiotien toteutuksesta kevätistuntokaudella. Tässä artikkelissa käymme läpi, millainen raitiotie Turkuun olisi tarkoitus rakentaa, millaisin perustein ja millaisia vaikutuksia sillä arvioidaan olevan, sekä millainen raitiotien rinnalla selvitetty superbussi voisi olla.

Havainnekuva Humalistonkadulta Yliopistonkadun kulmasta. Kuvassa on kaksi keltaista raitiovaunua, raitiotiepysäkkikatos ja useita ihmisiä kävelemässä, pyöräilemässä ja työntämässä lastenvaunuja.
Havainnekuva Humalistonkadulta.

Näin uusi kaupunkiraitiotie toteutettaisiin Turkuun

Vuoden 2025 lopussa valmistunut raitiotien toteutussuunnitelma kuvaa Turun Raitiotieallianssin suunnitelman sataman ja Varissuon välisen raitiotien toteutuksesta. Toteutussuunnitelma on osa Turun kaupunginvaltuuston päätöksentekoaineistoa. Aineistoon kuuluvat lisäksi muun muassa raitiotien vaikutusten arviointien koontiraportti ja runkobussiliikennettä koskevan selvityksen päivitys.

Valtuuston on tarkoitus päättää raitiotien toteutuksesta kevätistuntokaudella 2026 eli viimeistään kesäkuussa.

Toteutussuunnitteluvaihe käynnistyi keväällä 2024. Taustalla oli Turun kaupunginhallituksen päätös syksyltä 2023 käynnistää raitiotien toteutussuunnittelu samana vuonna valmistuneeseen raitiotien yleissuunnitelmaan perustuen. Yleissuunnitelmassa oli esitetty raitiotien reitti ja pysäkit sekä kuvattu raitiotien ja kaupunkiympäristön laatutasoa.

Raitiotieallianssin tehtävänä oli suunnitella raitiotien toteutus sellaisella tarkkuudella, että allianssi voi muodostaa sitovan kustannusarvion raitiotien toteuttamiselle. Toteutussuunnitelma piti laatia vuoden 2025 loppuun mennessä ja tämä tavoite piti. Kaikki valmistuneet raitiotieaineistot julkaistiin lopulta 26.1.2026 Turun kaupunginvaltuuston seminaarissa ja sitä seuranneessa mediatilaisuudessa.

Havainnekuva Asemanaukiolta.

12 kilometriä raitiotietä, varikko ja kaupunkiuudistus

Turun ensimmäinen raitiolinja ulottuu satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Linjan kokonaispituus on 12 kilometriä, ja sen varrella sijaitsee 20 pysäkkiä. Reitti kulkee alueilla, joihin sijoittuu Turun merkittävimmät nykyiset ja tulevat kaupunkikehityskohteet: Linnakaupunki, ydinkeskusta, Tiedepuisto, Itäharju ja Varissuo.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu Iso-Heikkilään entiselle lumenkaatopaikalle. Varikon ja linjaraiteen välillä on 1,1 km pitkä yhdysraide, jolla ei ole pysäkkejä.

Turun raitiotien reitti kulkee satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle.

Raitiotiehankkeen kustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa. Kustannus sisältää raitiotien suunnittelun ja toteutuksen alusta loppuun, ja Turun tapauksessa rakentamisen seinästä seinään. Kustannuksista 148 miljoonaa euroa kohdistuu raitiotielle, eli ratarakenteille, pysäkeille ja ratasähköistykseen, sekä 90 miljoonaa varikolle. Loput kustannuksista kohdistuvat kaupunkiympäristön laadun parantamiseen, työnaikaisiin liikennejärjestelyihin, arkeologiaan ja pilaantuneiden maa-aineisten käsittelyyn.

Kaupunkiympäristön laadun parantamisella korjattaisiin raitiotien reitin katujen rakenteellista korjausvelkaa, mutta myös muutettaisiin katujen liikenneratkaisuja vastaamaan tulevaisuuden liikkumistarpeita ja kestävän liikkumisen tavoitteita. Suuren kapasiteetin joukkoliikenneväylän lisäksi kaduille toteutettaisiin laadukkaat pyöräilyn yhteydet ja jalkakäytävät. Katupuiden ja kaupunkivihreän määrä kasvaisi nykyisestä. Monilla kaduilla ajokaistojen määrä vähenisi nykyisestä.

Havainnekuva Tuomiokirkkosillalta.

Raitiotien rooli Turun liikennejärjestelmässä olisi merkittävä. Sen varressa asuisi 2050-luvulla joka kolmas turkulainen ja lähes puolet Turun työpaikoista sijaitsisi alle 600 metrin päässä raitiotien pysäkeistä. Kesällä 2025 aloittaneen runkobussilinjaston tämän hetken vilkkain linja, runkolinja 3, korvattaisiin raitiolinjalla Varissuon ja keskustan väliseltä osuudelta.

Raitiotielle ei ole suunniteltu varsinaista liityntäliikennettä busseilla, mutta reitin varrella on useita hyviä vaihtopaikkoja raitiotien ja bussilinjojen kesken. Erityisesti uuden kehärunkolinjan 10 reitin kanssa on hyvät vaihtopaikat Kupittaalla ja Herttuankulmassa.

Turun uusi raitiolinja on reitiltään varsin optimaalinen kaupungin läpi johdetulle heilurilinjalle. Ei ole kovin tavallista, että yhden joukkoliikennelinjan varteen on saatu keskitettyä yhtä suuri osa kaupunkilaisista kuin Turussa tulisi raitiotien reitillä olemaan.

Raitiotien vilkkain osuus olisi Hämeenkadulla, eli käytännössä keskellä raitiotielinjaa. Tämä on kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten joukkoliikennelinjan kysynnän pitäisi kohdistua reitin varrelle. Matkustajamääräennusteiden perusteella Hämeenkadun kohdalla kulkisi vuoden 2035 tilanteessa noin 700 matkustajaa huipputunnissa ja 2050-luvulla 770 matkustajaa.

Kaikkiaan nousijoita arvioidaan olevan 24 500 nousua vuorokaudessa vuonna 2035 ja hiukan yli 30 000 nousua vuorokaudessa vuonna 2050. Ratametreihin suhteutettuna nousijamäärät ovat varsin suuria, mikä kertoo reitin sopivuudesta korkean kapasiteetin raitiotielle.

Samankaltaisuuksia ja eroja Tampereen ja Helsingin kanssa

Raitiotien suunnitteluperusteet nojaavat vahvasti vakiintuneisiin ratkaisuihin ja ovat pitkälti yhteensopivia Tampereen raitiotien kanssa. Yhteensopivuudessa on haluttu pitää yllä monipuolisia mahdollisuuksia kahden eri raitiotien yhteisille ratkaisuille ja synergiahyödyille. Turun raitiotien raideleveys on 1 435 mm ja vaunujen leveys 2,65 m. Raitiovaunujen aukean tilan ulottuma (ATU) vastaa Tampereen raitiotien määrityksiä. Vaunun suurin sallittu akselipaino on 11 tonnia. Ratasähköistyksen jännite on 750 volttia tasavirtaa.

Turun raitiotielle ei ole vielä määritetty kaikkia teknisiä yksityiskohtia, kuten vaihteenohjausjärjestelmää tai liikennevaloetuusjärjestelmää, joten täysi yhteensopivuus Tampereen raitiotien kanssa varmistuu vasta myöhemmin toteutusvaiheen aikana.

Suunnitteluperusteissa haettiin myös ohjenuoria raitiotien sijoittamiseen Turun kaduille. Suunnitteluperusteita valittiin toiminnallisista lähtökohdista: raitiotien haluttiin olevan luotettava ja toimiva. Turun keskustassa raitiotien olosuhteet muistuttavat paljon Helsingin kantakaupungin ratikkaa, ja siksi haluttiin varmistaa mahdollisimman pitkälle, ettei toisteta samoja luotettavuuden ja raitioliikenteen nopeuden ongelmia kuin mistä Helsingissä on pitkään kärsitty.

Lähtökohtana on, että raitiotie on aina korotetulla kaistalla, mutta bussien kanssa yhteisellä kaistalla korotus on 6 cm, jotta bussit voivat tarvittaessa siirtyä joukkoliikennekaistan ja viereisen ajokaistan välillä. Raitiovaunun ATU:n ja ajokaistan välissä tulisi olla vähintään 40 cm etäisyys, mutta esimerkiksi Hämeenkadulla on käytetty myös samaa 25 cm vähimmäisetäisyyttä kuin Helsingin nykyisissä suunnitteluperusteissa. Keskustan ulkopuolella raide on aina 12 cm korotuksella.

Liikennejärjestelyt eri reittiosuuksilla.

Raitiotien reitillä kaikkiin risteyksiin ja suojateille päätettiin laittaa liikennevalot. Pysäkeillä on vähintään toisessa päässä esteettömyysvaatimukset täyttävä suojatie ja liikennevalot. Lisäksi raitiotien reitillä on monessa paikassa jalankulkijoiden ylityspaikkoja, joissa ei käytetä liikennevaloja. Tämä periaate johtaa varsin suureen määrään liikennevaloja, mutta raitiovaunun etuuksia koskevat periaatteet ovat olleet Turussa selkeitä: raitiovaunuille annetaan vahva etuisuus liikennevaloissa.

Liikenteenohjauksen periaatteisiin kuuluu myös, että raitiotien kanssa konfliktissa olevat ajosuunnat ovat risteyksissä aina punaisella, kun raitiovaunulla on ajolupa. Lisäksi vasemmalle kääntymisiä raitiotien poikki tai tonttiliittymiä on karsittu voimakkaasti toteutussuunnittelun aikana sellaisista paikoista, missä se nykyisin on mahdollista. Tavoitteena on ollut liikenneturvallisuuden ja raitioliikenteen sujuvuuden parantaminen.

Linjalla saavutetaan noin 19 km/h keskinopeus. Se on osin keskustassa kulkevalle raitiolinjalle sopiva nopeustaso noin 630 metrin pysäkkivälillä. Keskinopeutta laskee Tampereeseen verrattuna linjan luonne enemmän kaupunkiraitiotienä. Tampereella Hervannan haaralla on suurilla nopeuksilla ajettavia osuuksia, joita Turussa ei uudella raitiolinjalla olisi. Lisäksi Turussa nopeutta laskevat keskusta-alueen useat tiukat kaarteet.

Sähkönsyöttöasemien määrää pystyttiin toteutussuunnittelussa vähentämään merkittävästi verrattuna yleissuunnitelmaan. Sähkönsyötön kapasiteettia simuloitiin toteutussuunnittelun alkuvaiheessa. Syöttöasemia oli yleissuunnitelmassa 12 ja nyt toteutussuunnitelmassa kahdeksan. Syöttöasemien välistä etäisyyttä voitiin kasvattaa myös siksi, että koko linjalle valittiin kannattimellinen ajolanka, joka mahdollisti myös pidemmät ripustus- ja pylväsvälit. Tälläkin ratkaisulla oli kustannuksia pienentävä vaikutus, jonka kaupunkikuvalliset seikat keskusteltiin huolella Turun kaupungin kanssa läpi.

Syöttöasemille suunnitetiin tyyppiratkaisu, jota voidaan käyttää lähes koko linjalla. Satamassa syöttöaseman yhteyteen sijoitetaan myös kuljettajien wc-tila. Vanhan aseman kohdalla syöttöasema sovitetaan mitoiltaan ja julkisivumateriaaliltaan arvokkaaseen maisemaan. Kauppatorilla syöttöasema sijoitettaisiin Toriparkin yhteydessä oleviin tiloihin, joihin on alun perin suunniteltu sähköbussien latausaseman muuntamoa.

Raitiotiellä on vaihteita ajosuunnan vaihtamiseen päätepysäkeillä, mutta myös linjan varrella Kirstinpuistossa varikon yhdysraiteen risteämispaikassa, Eerikinkadulla Brahenkadun ja Aninkaistenkadun välissä, Hämeenkadulla ja Varissuon liikekeskuksella.

Raiteenvaihtopaikkojen sijainnit valittiin häiriötilanteiden skenaarioiden perusteella. Kenties tunnetuin tunnistettu liikennekatko on joulurauhan julistus, jonka aikana raitiovaunut todennäköisesti joutuisivat jättämään Tuomiokirkon kohdan ajamatta. Tällöin vaunut ajaisivat linjaa kahdessa osassa, sataman ja Eerikinkadun sekä Varissuon ja Hämeenkadun välisillä osuuksilla. Kaikki vaihteet ovat sähköisesti ohjattuja ja lukittavia niin, että kuljettajan ei tarvitse poistua vaunusta vaihdetta kääntämään.

Info: Turun raitiotien keskeisimmät suunnitteluperusteet

  • Kaarresäde: min. 25 m
  • Vaunun leveys: 2 650 mm
  • Vaunun pituus: max. 37 m
  • Pysäkkilaiturin leveys: min. 3,5 m sivulaiturilla ja min. 6 m keskilaiturilla
  • Pysäkkikorokkeen korkeus: 350 mm kiskon selästä
  • Suurin sallittu mitoitusnopeus: 70 km/h
  • Suurin sallittu pituuskaltevuus: 6 %
  • kalusto mitoitetaan 8–9 % mukaan, koska tavoiteverkolla on jyrkkiä osuuksia
  • Sähköistys: 750 V DC
  • Radan paalutuksessa 0-paalu sijaitsee Kauppatorilla

Varikko Iso-Heikkilään

Raitiovaunuvarikko toteutettaisiin Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikkoa oli suunniteltu yleissuunnitteluvaiheessa erittäin vähän. Varikkotontin kaavamuutos valmisteltiin toteutussuunnittelun aikana ja varikon toteutuksen mahdollistama kaavamuutos sai lainvoiman loppukeväästä 2025.

Suunnitteluvaiheiden välillä varikkotontin vierelle oli rakennettu Turun ratapihan hulevesioja ja uuden satamaraiteen suunnittelu oli käynnistynyt. Varikko piti sovittaa erittäin ahtaaseen paikkaan tontille, jonka pohjaolosuhteet ja pinnanmuodot eivät olleet kovin suosiolliset ihanteelliselle raitiovaunuvarikolle.

Varikon suunnitelmasta tuli lopulta varsin toimiva uuden raitiolinjan tarpeisiin. Suunnittelijaporukka pyrki hankkimaan kaiken saatavissa olevan tuoreimman opin raitiovaunuvarikoista Helsingin seudun ja Tampereen varikkohankkeilta. Suunnittelua tukemaan laadittiin kuvaus varikon toiminnasta, eräänlainen kertomus varikon päivästä. Näin haettiin varmistusta, että varikon tilaohjelmassa ja suunnitelmassa osataan varautua sopiviin tiloihin kaikille varikon toiminnoille.

Havainnekuva raitiovaunuvarikosta Iso-Heikkilässä.

Tontin pinnanmuotojen vuoksi varikosta tulisi rinnetalo: varikon portti ja pääsisäänkäynti kadun puolella olisivat yhden kerroksen alempana kuin säilytys- ja huoltohallin raiteistot. Hallit eivät ole läpiajettavia, vaan niiden raiteet päättyvät kuten nykyisin esimerkiksi Töölön hallilla Helsingissä. Varikkorakennuksen pinta-ala on kokonaisuudessa hieman yli 10 000 neliömetriä. Varikon pihan koko on noin kolme hehtaaria.

Säilytyshallissa on seitsemän raidetta, joista jokaiselle mahtuu kaksi enintään 37 metriä pitkää vaunua. Säilytyshallissa on laiturit vuorokausihuoltoa varten ja samanaikaisesti vuorokausihuollossa voi olla neljä vaunua. Säilytyshallissa yksi raide on erotettu väliseinällä muusta hallista. Tällä raiteella on vaunujen ulkopesukone.

Huoltohallissa on kolme raidetta, joista jokaisella on huoltomonttu hallin ovien äärellä ja perällä raiteet ovat tasalattialla. Kahdella raiteista on yläpuoliset huoltotasot ja yhdellä raiteista on pyöräsorvi. Varikolla on korjaamon pajatiloja ja varaosavarasto. Toteutussuunnitteluvaiheessa päätettiin huolellisen arvioinnin jälkeen, että huoltohalliin ei tehdä sähköistystä. Näin ylähuoltotasoista saadaan yksinkertaisempia eikä turvajärjestelmiä tarvita. Samoin halli voitiin suunnitella matalammaksi. Vaunut siirretään halliin sisälle sähkötoimisella vaunujen siirtolaitteella, kutsuttakoon sitä hallipässiksi tai shunteriksi.

Varikko on työpaikka noin 50–55 kuljettajalle ja 20–25 kunnossapidon työntekijälle. Lisäksi varikolla on tilat raitioliikenteen liikenteenohjaukselle, jossa valvotaan liikennettä ja toimintaa raitiotieradalla.

Raitiovaunuvarikolla on tilat säilytyshallissa 14 vaunulle ja kaikkiaan varikolta voidaan liikennöidä 17 vaunulla. Kapasiteetti riittää sataman ja Varissuon välisen linjan liikennöintiin, mutta raitiotieverkoston mahdollisesti laajentuessa seuraavat linjat tarvitsevat oman varikkonsa. Iso-Heikkilän varikon huoltotilojen kapasiteetti riittää noin 30–35 vaunulle, joten ensiksi riittää, että seuraavaksi toteutettavalla varikolla on aluksi säilytyshalli ja vuorokausihuolto seuraavan linjan tarpeisiin.

Raitiolinjaston laajetessa tarvittaisiin myös huoltokapasiteetin laajentamista, kun kolmatta linjaa oltaisiin perustamassa, jolloin Iso-Heikkilän varikko muuttuisi enemmän sivuvarikoksi ja toisesta varikosta tulisi päävarikko. Iso-Heikkilän varikolla voitaisiin kuitenkin tehdä pyörien sorvaukset ja ulkopesut myös kahden varikon mallissa, koska sorvin ja pesukoneen käyttöaste riittää useamman linjan tarpeisiin.

Vaunuhankinta sisältää myös kunnossapidon

Turkuun tarvittaisiin sataman ja Varissuon väliselle linjalle 14 raitiovaunua. Silloin liikennettä voidaan ajaa ruuhka-aikoina 7,5 minuutin välein. Vaunujen maksimipituus on 37 metriä, minkä mukaan pysäkit ja ratainfra sekä varikko on suunniteltu. Raitiovaunujen teknisissä määrityksissä ei olla varautumassa kaluston pidentämiseen samaan tapaan kuin Tampereella. Toteutussuunnitteluvaiheessa raitiolinjan matkustajamääräennusteet päivitettiin ja kaluston mitoitusperusteita tarkennettiin.

Raitiovaunuhankinnassa haetaan vähintään 220-paikkaisia raitiovaunuja, jotta niiden kapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen. Hankintaan on suunniteltu myös optioita lisähankinnoille, joita voidaan hyödyntää, jos halutaan jo varhaisessa vaiheessa lisävaunuja vuorovälin tihentämiseen tai verkoston laajentuessa hankkia vaunuja uusille linjoille. Kolmella lisävaunulla voidaan liikennöidä 6 minuutin vuorovälein.

Havainnekuva Turun keskussairaalan kohdalla olevasta pysäkistä.

Raitiovaunujen hankinta etenee tarjouspyyntövaiheeseen, jos Turussa päätetään raitiotieinvestoinnista. Kalustohankinnassa tavoitellaan raitiovaunuvalmistajien mahdollisimman laajaa kiinnostusta ja Turkuun sopivaa, elinkaarikustannuksiltaan edullista raitiovaunua. Hankinta kattaa raitiovaunujen lisäksi myös kunnossapitopalvelut raitiovaunuille pitkällä huoltosopimuksella.

Järjestely on luonteeltaan samanlainen kuin Tampereella ja monissa muissakin uusissa raitiotiejärjestelmissä on käytössä. Huoltosopimus käsittäisi vaunujen vuorokausihuollon, määräaikaishuollon ja vikakorjaukset. Hankinnan tarkemmat ehdot tarkentuvat valmistelun aikana.

Raitiovaunujen tuotanto ajoittuisi vuosille 2030–2031. Raitiotien käyttöönottosuunnitelmassa koeajot raitiotiellä alkaisivat 2032, jolloin Turun kaduilla alkaisi näkyä raitiovaunuja säännöllisesti. Raitiovaunukalustoa tarvitaan raitiotien käyttöönoton lisäksi myös kuljettajien koulutuksiin ja operatiivisen toiminnan harjoitteluun muun muassa pelastuslaitoksen kanssa.

Info: Mittoja ja määriä

  • Ratapituus:
    • linjarata 12 km
    • varikon yhdysrata 1,1 km
  • Pysäkit 20 kpl
  • Keskinopeus n. 19 km/h
  • Sähkönsyöttöasemat:
    • linjalla 8 kpl
    • varikolla 1 kpl
  • Raitiotien päällyste:
    • luonnonkivi 2,7 km
    • viherraide 3,5 km
    • asfaltti/valubetoni 5,8 km
  • Raitiotien väylätyypit:
    • joukkoliikennekaista 5,0 km
    • raitiovaunukaista 4,9 km
    • sekaliikennekaista 2,1 km
  • Raidemetrien määrä 28 305 m
  • Vaihteet 35 kpl, joista urakiskovaihteita 33 kpl
  • Uusia siltoja 4 kpl
  • Raitiovaunujen määrä 14 kpl

Ei pelkkä liikenneratkaisu

Turku ei rakenna raitiotietä ratkaistakseen vain liikkumisen ongelmia. Raitiotie on nähty Turussa lähtökohtaisesti kaupunkikehityshankkeena, jolla ohjataan kasvua kestävällä tavalla. Raitiotiestä tehdyissä vaikutustenarvioinneissa raitiotien arvioidaan nopeuttavan maankäytön kehitystä raitiotiekäytävässä.

Raitiotien myötä Turussa arvioidaan asuvan vuoteen 2050 mennessä 18 800–19 500 asukasta enemmän kuin runkobussiin perustuvassa kehityskulussa.

Rakentamisesta arvioidaan keskittyvän raitiotiekäytävälle noin 44 prosenttia kaikesta uudesta rakentamisesta. Raitiotie tukee etenkin Varissuon, Itäharjun ja Linnakaupungin uudistumista. Uusien asuinalueiden kytkeytyminen korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen on tärkeä tekijä myös joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kehittymisen kannalta. Raitiotie lisäisi Turun kaupungin asukkaiden joukkoliikenteen matkojen määrää 12 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Havainnekuva Laukkavuorenpuistosta.

Turun kaupunki on päivittänyt myös superbussia koskevat selvitykset raitiotien toteutussuunnittelun rinnalla. Superbussia koskeva selvitys on merkittävästi suppeammassa laajuudessa tehty työ kuin raitiotien toteutussuunnittelu ja siihen liittyvät vaikutusten arvioinnit.

Selvityksen perusteella superbussin vaikutus kaupunkikehitykseen olisi karkeasti ottaen raitiotien ja runkobussien puolivälissä. Superbussi vaikuttaisi erityisesti maankäytön kehityksen nopeuteen. Maankäyttö esimerkiksi Itäharjun alueella kehittyisi todennäköisesti raitiotievaihtoehtoa hitaammin ja merkittävä osa Varissuolle kaavaillusta uudesta asuinrakentamisesta saattaisi jäädä pitkäksi aikaa tai kokonaan toteutumatta.

Eurooppalaisissa raitiotiekaupungeissa on havaittu toistuvasti, että raideinvestointi tuottaa suunnitelmallista, tiiviimpää ja monipuolisempaa kaupunkirakennetta. Tampereen Sammonkadun muutokset ja Raide-Jokerin ennakoivat asuntoinvestoinnit ovat kotimaisia esimerkkejä ilmiöstä. Vaikutusten arviointien perusteella nimenomaan nämä hyödyt saattaisivat jäädä Turun superbussilla raitiotietä vaimeammiksi, vaikka liikenteelliset ratkaisut ja kaupunkiympäristön laatutaso olisivat superbussilla ja raitiotiellä toisiaan vastaavat.

Kadulla eri järjestelmät erottaisi toisistaan konkreettisimmin siitä, että kadulla ei superbussiratkaisussa olisi raiteita, ajojohtimia eikä sähköradan pylväitä. Myöskään sähkönsyöttöasemia ei tarvittaisi ja superbussien varikko kannattaisi todennäköisesti toteuttaa muualle kuin raitiotievarikon tontille Iso-Heikkilään. Varikkotontin ahtaus ja rakentamisen olosuhteet olisivat hankalia myös superbussien varikolle.

Superbussiselvitykseen liittyy runsaasti epävarmuuksia sekä sillä saavutettavista vaikutuksista että kustannusarviosta lähtien. Jos valtuusto päättäisi, että raitiotietä ei rakennettaisi, tulisi Turussa kuitenkin tarve tehdä investointeja joukkoliikenteeseen, jotta kaupungin kasvu ja sen tuoma paine liikenteeseen saadaan hallittua.

Vaihtoehtoisen ratkaisun suunnittelu samalle valmiusasteelle raitiotien kanssa veisi arviolta 3–5 vuotta ja superbussijärjestelmän käyttöönotto ajoittuisi raitiotien tapaan 2030-luvun alkupuolelle.

Rakentamista kohti

Raitiotiepäätöksen aika on valtuuston kevätistuntokauden aikana. Positiivisen investointipäätöksen jälkeen Raitiotieallianssi aloittaisi rakennustöiden valmistelun Tuomiokirkkosillan peruskorjaamiseen ja Uudenmaankadun joukkoliikennekaistojen rakentamisen käynnistämiseksi vuonna 2027.

Ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakennustyöt eivät MAL-sopimuksen kirjausten mukaisesti koskisi vielä raitiotietä. Raitiotien rakentaminen voitaisiin aloittaa toisessa rakentamisvaiheessa, kun seuraava hallitus on tehnyt päätöksen valtion rahoitusosuudesta raitiotiehankkeeseen.

Raitiotien rakentaminen alkaisi linjan länsipäästä. Tavoitteena on saada varikko ja varikolta satamaan ulottuva osuus valmiiksi vaunujen koeajoja ja kuljettajien koulutusta varten. Rakentaminen etenisi kohti itää niin, että keskustassa rakennustöitä tehtäisiin vuodesta 2030 alkaen. Näin vältetään rakentamisesta aiheutuvat haitat keskustassa Turun 800-vuotisjuhlien ajan 2029. Viimeisenä valmistuisivat rataosuudet Varissuolla.

Rakentaminen kestää kullakin kadulla arviolta 1–2 vuotta, riippuen rakentamispaikan haastavuudesta ja rakentamisen laajuudesta.

Havainnekuva Suurpäänkadulta.

Suomen Raitiotieseura

Suomen Raitiotieseura ry on vuonna 1972 perustettu valtakunnallinen harrastajayhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää harrastusta raitioteihin ja metroon. Sääntöjen puitteissa myös muut lähiliikenteen joukkokuljetusvälineet voivat olla osa SRS:n toimintaa. Yhdistyksen internet-sivut ovat osoitteessa www.raitio.org.

Lisätietoja

Kirjoittaja on toiminut raitiotien toteutussuunnittelun aikana Turun Raitiotieallianssissa tilaajaosapuolten projektipäällikkönä ja vastannut Turun Raitiotie Oy:n osalta raitiotietekniikkaa koskevasta omistajaohjauksesta eli radasta, pysäkeistä, ratasähköstä, varikosta ja kalustosta.

Raitiotien vaikutusten arvioinneista ja superbussiselvityksen päivityksestä on vastannut Turun kaupunki. Tähän juttuun on koottu tietoja myös kyseisistä selvityksistä.

Lue seuraavaksi