Usein kysytyt kysymykset
Kaipaatko lisää tietoa?
Täältä löydät vastauksen usein kysyttyihin kysymyksiin Turun raitiotiestä, sen reitistä ja pysäkeistä sekä raitiotien suunnittelusta ja siihen osallistumisesta.
Yleinen
Käynnissä oleva Turun raitiotien toteutussuunnittelu perustuu kaupunginhallituksen lokakuussa 2023 hyväksymään Satama–Varissuo-yleissuunnitelmaan.
Raitiotie on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, joka määrittää kaupungin ja koko kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se on osa kasvavan kaupungin joukkoliikenneuudistusta, jolla taataan, että myös tulevaisuudessa arki ja liikkuminen Turussa on sujuvaa.
Raitiotie parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, kun kaikki raitiotielinjan kadut uusitaan lähes kokonaan. Jalankulku- ja pyöräilyreitit paranevat, ja katuympäristön laatu kohenee merkittävästi, kun tehdään uudet liikennejärjestelyt, lisätään kasvillisuutta ja uusitaan katujen pintamateriaaleja.
Raitiotie tukee kaupungin kasvua ja lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Arvion mukaan vuonna 2050 noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on 600 metrin etäisyydellä suunnitellun Satama-Varissuo-raitiotien pysäkeistä. Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan raitiotien myötä Turussa arvioidaan asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän vuonna 2050.
Raitiotie nostaa maan- ja kiinteistöjen arvoa, sillä se on pysyvä ratkaisu, mikä lisää ennakoitavuutta ja luottamusta yrittäjille, sijoittajille, rakennuttajille ja asukkaille. Yleissuunnitelmavaiheessa tehdyn arvion mukaan karkeasti arvioituna lipputuloilla ja kiinteistötaloustuloilla voitaisiin kattaa raitiotien kuntatalousvaikutukset 30 vuodessa.
Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä. Raitiotie on kestävä joukkoliikennemuoto, joka auttaa osaltaan liikenteen päästöjen pienentämisessä sekä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Se myös auttaa hallitsemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista ja tehostaa palveluiden sekä infrastruktuurin käyttöä.
Nyt on käynnissä Satama–Varissuo-raitiotien viimeinen suunnitteluvaihe ennen mahdollista rakentamista. Raitiotietä ryhdytään rakentamaan, jos Turun kaupunginvaltuusto päättää investoida raitiotiehen loppuvuonna 2025.
Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelman kokonaiskustannusarvio raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta oli yhteensä 344 miljoonaa euroa.
Yleissuunnitelman kokonaiskustannusarvio on laskettu toukokuun 2022 kustannustasossa, jolloin maanrakennuskustannusindeksi oli 125,31 (2015=100). Raitiovaunujen kustannusarvio oli 42 miljoonaa euroa.
Yleissuunnitelmavaiheessa kustannukset on laskettu karkeampien suunnitelmien pohjalta, tilastotietoon ja aiempiin kokemuksiin muista raitiotiehankkeista perustuen. Tämän vuoksi kustannusarvioon sisältyy 15-25 prosentin riskivaraus.
Kokonaiskustannusarvio tarkentuu toteutussuunnitteluvaiheessa. Valtuustolla on päätöksentekohetkellä allianssin osapuolia sitova kokonaiskustannusarvio.
Raitiotien kustannuksista vain osa syntyy varsinaisen raitiotien rakentamisesta. Samalla, kun raitiotie rakennetaan, uusitaan lähes kaikki linjan varren kadut aina maan alla olevasta kunnallistekniikasta kadun pintarakenteisiin.
Turun raitiotien rakentamisen kokonaiskustannukset koostuvat muun muassa
- raitiotieinfrasta,
- ajoradoista,
- jalkakäytävistä ja pyöräteistä,
- kunnallistekniikasta,
- viher- ja puistorakenteista,
- työnaikaisista liikennejärjestelyistä,
- arkeologisista tutkimuksista,
- pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä,
- pohjavahvistuksista sekä
- varikkorakennuksesta.
Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä. Raitiotie on kestävä joukkoliikennemuoto, joka auttaa osaltaan joukkoliikenteen käytön kasvattamisessa, liikenteen päästöjen pienentämisessä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi. Toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.
Reitti ja pysäkit
Turun raitiotien reitti kulkee Satamasta keskustan kautta Varissuolle. Varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Reitin pituus on noin 12 kilometriä ja sen varrella sijaitsee 20 pysäkkiparia.
Satama-Varissuo-raitiotielinja pähkinänkuoressa:
- Raitiotielinjan pituus 12 km
- Varikon yhdysraiteen pituus 1,1 km
- Pysäkkipareja 20 kappaletta
- Raitiovaunuja 13 kappaletta
- Vuoroväli 7.5 min
Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä.
Suunnitteilla oleva reitti yhdistää Turun kasvavat alueet ja merkittävät kaupunkikehityskohteet, kuten merellisen Turun, keskustan ja Tiedepuiston.
Satama-Varissuo valittiin suunniteltavaksi raitiotielinjaksi vuonna 2023 Turun kaupunginhallituksen hyväksymässä Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa.
Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella, eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä.
Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä.
Turun raitiotielle suunnitellaan yhteensä 20 pysäkkiparia. Raitiotiepysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Yksi pysäkki pidentää matka-aikaa arvion mukaan minuutilla, minkä takia pysäkkejä ei voi olla liian tiheästi.
Pysäkkien sijainnit ja määrä on suunniteltu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin sekä nykyistä että tulevaa asutusta, työpaikkoja ja palveluja.
Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella, eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä.
Turun seudun nykyinen bussilinjasto korvataan tiheästi ja laajasti liikennöitävällä runkolinjastolla ja siitä täydentävillä linjoilla 1.7.2025.
Satama–Varissuo-raitiotielinja muuttaa suunniteltua bussiliikennettä mm. suunniteltujen runkolinjojen 3, 4, 7A ja 11 osalta. Muutokset bussilinjastoon on esitetty yleissuunnitelmaraportin luvussa 6.5.
Nykyisen linja-autoaseman ja Aninkaistensillan alueelle suunnitellaan Turun kaukoliikennettä yhdistävä matkakeskus, jonka kautta kulkeva raitiotie oli mukana myös yhtenä Turun raitiotien yleissuunnitelmassa vertailtuna reittivaihtoehtona.
Matkakeskuksen reitin liikennöinti- ja investointikustannukset arvioitiin kuitenkin olevan Humalistonkadun reittivaihtoehtoa suuremmat. Liikenne-ennusteiden mukaan Humalistonkadun reitillä olisi tulevaisuudessa myös merkittävästi enemmän matkustajia.
Matkakeskus on luontevaa ottaa myöhemmin mukaan raitiotieverkkoon, jos sitä halutaan tulevaisuudessa laajentaa.
Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa tutkittiin kahta eri linjausta Tuomiokirkon ympäristössä. Vaihtoehtoina oli, että raitiotie kulkisi joko Tuomiokirkontorin läpi tai pitkin Uudenmaankatua.
Uudenmaankadun linjauksen koettiin muun muassa sujuvoittavan liikennettä, parantavan jalankulkua ja pyöräilyä sekä mahdollistavan parhaiten raitiotien mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.
Tuomiokirkontorin läpi kulkeva linjaus herätti huolta esimerkiksi siitä, että se muuttaisi merkittävästi kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä ja haittaisi tapahtumien järjestämistä kirkon edustalla.
Linjausvaihtoehdoista järjestettiin kysely ja Uudenmaankadun linjaus sai näistä kahdesta vaihtoehdosta selvästi enemmän ääniä.
Nyt käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa raitiotie suunnitellaan kulkemaan Uudenmaankatua pitkin kaupunginhallituksen hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti.
Suunnittelu ja osallistuminen
Nyt on käynnissä Satama–Varissuo-raitiotien viimeinen suunnitteluvaihe ennen mahdollista rakentamista. Raitiotietä ryhdytään rakentamaan, jos Turun kaupunginvaltuusto päättää investoida raitiotiehen loppuvuonna 2025.
Toteutussuunnitteluvaiheessa laadimme
- luonnokset katusuunnitelmista ja liikenteenohjauksen periaatteet,
- laskemme raitiotien rakentamisen kustannukset,
- teemme rakentamisaikataulun,
- valmistelemme raitiovaunujen hankintaa sekä
- teemme pohjatutkimuksia, luontoselvityksiä ja arkeologisia koekaivauksia raitiotielinjan varrella.
Suunnittelun aikana tehdään myös tarvittavat asemakaavamuutokset ja arvioidaan raitiotien vaikutuksia laajasti, muun muassa maankäyttöön, kuntatalouteen sekä yrityksiin.
Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikki suunnitelmat laaditaan niin pitkälle, että on mahdollista määrittää raitiotieallianssin osapuolia sitova raitiotien rakentamisen kokonaiskustannusarvio.
Toteutussuunnitteluvaiheen budjetti on 14 miljoonaa euroa.
Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toteuttaa Turun Raitiotieallianssi, johon kuuluvat Turun Raitiotie Oy, Turun kaupunki, NRC Group Finland Oy, GRK Suomi Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco Finland Oy.
Turun Raitiotie Oy on Turun kaupungin omistama yhtiö, joka on tilaajana päävastuussa raitiotien toteutussuunnitelmavaiheesta.
Allianssimalli valikoitui Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toimintamalliksi kesäkuussa 2023 tehdyn toteutusmuotoselvityksen perusteella.
- Turun kaupunginhallituksen päätös toteutussuunnitteluun siirtymisestä: lokakuu 2023
- Raitiotieallianssin työskentely käynnistyy: huhtikuu 2024
- Toteutussuunnittelu käynnissä: elokuu 2024—Toukokuu 2025
- Suunnitelmien esittelytilaisuuksia: kesäkuu—elokuu 2025
- Päätöksentekoaineisto valmistuu: syyskuu—lokakuu 2025
- Turun kaupunginvaltuuston on mahdollista tehdä investointipäätös: joulukuu 2025
- Mahdollinen rakentamisaika: 2026—2031
Turunraitiotie.fi-verkkosivu kokoaa kaiken ajankohtaisen tiedon Turun raitiotien suunnittelun etenemisestä.
Ajankohtaista tietoa raitiotiehen liittyen jaetaan myös somekanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.
Tärkeimmät uutiset ja tulevat tapahtumat löytyvät uutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirje tästä.
Tiedustelut ja kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@turunraitiotie.fi.
Voit kysyä tai antaa palautetta verkkosivujemme lomakkeella. Palautetta voi antaa myös Turun kaupungin palautepalvelun kautta.
Raitiotien suunnittelun etenemisestä tullaan kertomaan myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Raitiotien toteutussuunnitteluvaiheen aikana Turun kaupunki arvioi raitiotien vaikutuksia laajasti, muun muassa maankäyttöön, kuntatalouteen sekä yrityksiin.
Vaikutusarvioinnit ovat osa Turun kaupunginvaltuustolle luovutettavaa päätöksentekoaineistoa.
Satama-Varissuo-linja kulkee Turun vanhimman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimman alueen läpi. Muinaisjäännöksenä se kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittävimpiin arkeologisiin kohteisiin.
Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arkeologista selvitystä tarkennetaan nyt käynnissä olevan toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Koekaivauksia tehdään paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien suunnittelua varten.
Arkeologisia koekaivauksia tehdään raitiotien teknisen suunnittelun tueksi, toteutusvaiheen arkeologisten kaivausten aikatauluttamiseksi sekä kustannusten ja riskien määrittämiseksi.
Turun raitiotien toteutussuunnittelun aikana tehdään arkeologisia koekaivauksia Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla.
Koekaivausten paikat on määritelty yhdessä Museokeskuksen kanssa. Museovirasto on myöntää tutkimusluvan ja valvoo, että kaikki toimet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Arkeologiset tutkimukset tekee Muuritutkimus.
Allianssimalli valikoitui Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toimintamalliksi kesäkuussa 2023 tehdyn toteutusmuotoselvityksen perusteella.
Selvityksen mukaan Turun raitiotien tavoitteiden saavuttamista tukee parhaiten allianssimalli, jossa tilaaja kilpailuttaa suunnittelijat ja rakentajat suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeen yhdessä tilaajan kanssa.
Allianssimalli valittiin sen tuottaman luotettavan kustannusarvion ja laadun varmistamisen vuoksi. Suomen kaikki toteutetut ja käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.
Allianssimallin edut:
- Toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen ja yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin
- Tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät yhteisessä organisaatiossa
- Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien kesken
- Kokonaiskustannusarvio sitoo kaikkia allianssiosapuolia, eli mikäli kustannusarvio ylitettäisiin, kaikki osapuolet vastaavat siitä