Usein kysytyt kysymykset

Raitiotie on osa kasvavan kaupungin joukkoliikenneuudistusta, jolla taataan, että myös tulevaisuudessa arki ja liikkuminen Turussa ovat sujuvia. 

• Tukee Turun kasvua sekä lisää kilpailukykyä ja vetovoimaa
• Lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, sujuvuutta ja kannattavuutta asiakasmäärien kasvaessa
• Palvelee kaupunkilaisia esteettömästi, luotettavasti ja turvallisesti
• Auttaa laajentamaan kaupungin kaupallista keskustaa ja tukee palvelujen saavutettavuutta
• Kohentaa kaupungin ilmettä ja viihtyisyyttä koko linjan varrella
• Luo kestävää kaupunkirakennetta, kun maankäyttö tiivistyy 

Lue lisää

Jos raitiotie päätetään rakentaa, samalla uudistetaan lähes kaikki reitin kadut koko leveydeltään 12 kilometrin matkalta.  

Jalkakäytävät perusparannetaan, pyöräilijöille tehdään laadukkaat reitit ja autoliikenteelle tulee uudet kaistat. Kaduille tehdään uusia liikennejärjestelyjä sekä uusitaan katujen pintamateriaaleja ja kunnallistekniikkaa. Raitiotietä rakennettaessa kaduille saadaan myös lisättyä kasvillisuutta aiempaa enemmän.

Vaikutusarvioiden ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kokemusten mukaan kyllä. 

Raitiotien myötä muihin raitiotiekaupunkeihin on muuttanut uusia asukkaita, syntynyt uusia työpaikkoja, maan arvo on noussut ja investoinnit ovat lisääntyneet. Muiden pohjoismaisten kaupunkien kokemusten perusteella raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja mainekuvaan. 

Turussa raitiotiellä olisi oletettavasti lisäksi epäsuoria vaikutuksia muun muassa sosiaaliseen eheyteen ja seudulliseen kehitykseen. Raitiotien toteutuminen ei yksin muuttaisi eikä suoraan vaikuttaisi haavoittuvien alueiden sosiaaliseen eheyteen, mutta sillä voi olla useita välillisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi uuden asuntotuotannon myötä lievenevällä eriytymisellä ja muuhun ympäristöön tehtävien panostusten myötä. 

Lue lisää: Raitiotien arvioidut vaikutukset Turun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Kyllä.  

Liikenne-ennusteen mukaan raitiotie lisäisi turkulaisten joukkoliikenteen käyttöä noin 12 600 matkalla vuorokaudessa vuonna 2050 ja vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seudun asukasta kohden laskettuna noin 2–3 %.

Tutkimusten mukaan kaupungeissa, joissa on raitiotie, asukkaat käyttävät enemmän joukkoliikennettä kuin kaupungeissa, joissa raitiotietä ei ole. 

Lue lisää: Turun raitiotien liikenne-ennuste

Kiinteistötaloudellisen analyysin mukaan kyllä. 

Raitiotien ennakoidaan vaikuttavan kiinteistöjen arvoon positiivisesti ja tuovan siten kaupungille selvästi korkeammat tulot tonttivuokrista tai myyntituloina verrattuna busseihin perustuvaan liikennejärjestelmään. Raitiotien myötä myös rakennettaisiin enemmän erityisesti raitiotiereitin lähellä. 

Raitiotien myötä tonttien arvo nousisi 0–6 % vajaan kilometrin säteellä raitiotien pysäkeistä. Asuintonttien osalta rakennusoikeuden arvo nousisi sitä enemmän, mitä kauempana alue sijaitsee ydinkeskustasta ja mitä lähempänä alue on lähintä pysäkkiä. Liike- ja toimistotonttien hinnat nousisivat eniten ydinkeskustassa ja vakiintuneilla kaupan alueilla, joilla myös asiakkaita ja työntekijöitä liikkuisi enemmän.

Kyllä. 

Turun raitiotien kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan raitiotien myötä kaupungissa arvioidaan asuvan noin 18 000–20 000 henkilöä enemmän vuonna 2050.

Raitiotiestä olisi useita etuja sekä raitiotien käyttäjille että niille turkulaisille, jotka eivät raitiotietä käyttäisi.

• Helpottaa liikkumista kaupungissa eri liikkumistavoilla ja vähentää ruuhkia
• Tekee tiheän vuorovälin ja helppokäyttöisyyden vuoksi joukkoliikenteestä houkuttelevamman vaihtoehdon
  
• Lisää liikkumisen vapautta, sillä raitiotie on esteetön
• On mukava ja turvallinen tapa liikkua kaupungissa
• Tekee kaupunkiympäristöstä viihtyisämmän
• Nostaa reitin varrella sijaitsevien asuntojen arvoa 

Lue lisää

Raitiotiestä olisi useita etuja kaupungin elinkeinoelämälle. 

• Nostaa reitin varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ja lisää rakentamista 
• Lisää kaupungin vetovoimaa ja kohentaa mielikuvaa Turusta
• Kasvattaa aluetta, jossa ihmiset liikkuvat ja palveluja tarjoavat yritykset menestyvät
• Laajentaa työssäkäyntialuetta ja tekee työmatkaliikenteestä sujuvaa – kaukoliikenteen asemat sijaitsevat reitin varrella
• Tuo 7,5 minuutin välein asiakkaita kivijalkayritysten ovelle

Lue lisää

Raitiotiestä olisi hyötyjä myös Turun kaupungille. Raitiotie:

• Lisää rakentamista reitin varrella ja nostaa kiinteistöjen arvoa
• Lisää kaupungin vetovoimaa sekä asukkaiden että yritysten silmissä
• Kasvattaa asukasmäärää: Turussa arvioidaan asuvan raitiotien ansiosta noin
  18 000–20 000 henkilöä enemmän vuonna 2050
• Varmistaa, että kasvavassa kaupungissa liikkuminen on sujuvaa tulevaisuudessakin
• Kytkee kaupungin itäiset osat vahvemmin osaksi kaupunkirakennetta ja ehkäisee alueellista eriytymistä
• Auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin
• Tukee merellisen Turun kehittämistavoitteita
• Lisää liikkumisen vapautta, sillä raitiotie on esteetön
• Tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon 

Lue lisää

Turun raitiotien reitti kulkee satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Reitin pituus on noin 12 kilometriä ja sen varrella sijaitsee 20 pysäkkiparia.

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä.  

Voit myös tutustua reittiin Turun opaskartassa.

Satama-Varissuo valittiin suunniteltavaksi raitiotielinjaksi vuonna 2023 Turun kaupunginhallituksen hyväksymässä Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa.  

Suunnitteilla oleva reitti yhdistää Turun kasvavat alueet ja merkittävät kaupunkikehityskohteet, kuten merellisen Turun, keskustan ja Tiedepuiston. Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Tutustu Turun raitiotien reittiin ja pysäkkeihin tarkemmin täällä. 

Pysäkkien sijainnit ja määrä on suunniteltu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin sekä nykyistä että tulevaa asutusta, työpaikkoja ja palveluja.  

Arvion mukaan vuonna 2050 jopa noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuinrakentamisesta on pysäkkien vaikutusalueella, eli 600 metrin etäisyydellä pysäkeistä. 

Turun raitiotielle suunnitellaan yhteensä 20 pysäkkiparia. Raitiotiepysäkkien välimatka on keskimäärin noin 600 metriä. Yksi pysäkki pidentää matka-aikaa arvion mukaan minuutilla, minkä takia pysäkkejä ei voi olla liian tiheästi. 

Matkakeskuksen reitin liikennöinti- ja investointikustannukset arvioitiin Turun raitiotien yleissuunnitelmassa Humalistonkadun reittivaihtoehtoa suuremmiksi. Liikenne-ennusteiden mukaan Humalistonkadun reitillä olisi tulevaisuudessa myös merkittävästi enemmän matkustajia.

Nyt suunniteltavan Uudenmaankadun linjauksen on arvioitu muun muassa sujuvoittavan liikennettä, parantavan jalankulkua ja pyöräilyä sekä mahdollistavan parhaiten raitiotien mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.  

Turun raitiotien Satama-Varissuo-yleissuunnitelmassa tutkittiin kahta eri linjausta Tuomiokirkon ympäristössä. Vaihtoehtoina oli, että raitiotie kulkisi joko Tuomiokirkontorin läpi tai pitkin Uudenmaankatua. Linjausvaihtoehdoista järjestettiin kysely, ja Uudenmaankadun linjaus sai näistä kahdesta vaihtoehdosta selvästi enemmän ääniä.  

Turun Raitiotie Oy aloitti raitiovaunujen Euroopan laajuisen kilpailutuksen syksyllä 2024. Hankintaa valmistellaan hyvissä ajoin, jotta kaupunginvaltuuston investointipäätöksen jälkeen olisi mahdollista tehdä päätös vaunujen hankinnasta talvella 2026.

Hankinnan aikana tarkennetaan yleissuunnitelman tietoja vaunujen ominaisuuksista ja kustannuksista.  

Raitiovaunujen kilpailutuksen valmistelu on käynnissä, mutta hankittava kalusto on pääpiirteissään seuraavanlainen: 

• Matkustajakapasiteetti on 220-260 henkilöä.
• Raitiovaunut kulkevat kahteen suuntaan.
• Raitiovaunuissa on ovet molemmilla puolilla. Kyytiin nouseminen tapahtuu menosuuntaan nähden oikealta puolelta.
• Moduuleja on 3–5 kappaletta per raitiovaunu.
• Raitiovaunut ovat esteettömiä: niissä on matala lattia eikä portaita.
• Vähintään 5 lastenvaunupaikkaa koko vaunussa ja 2 pyörätuolipaikkaa per moduuli.
• Pituus maksimissaan 37 metriä.
• Vaunun leveys 2,65 metriä.
• Raideleveys 1,435 metriä.
• Jännite 750 Vdc. 

Raitiovaunuja hankitaan yhteensä 13 kappaletta ja niiden hankintahinta on arvion mukaan 42 miljoonaa euroa.

Raitiovaunuvarikko rakennetaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikon kehitysvaiheen yhteistyökumppani on YIT.

Kyllä.  

Turun raitiotie suunnitellaan osaksi Föliä, jonka matkustajat voisivat kulkea samalla lipulla vaikkapa osan matkaa ensin bussilla ja sitten raitiovaunulla. Omaa liikkumista voisi siis suunnitella eri kulkuneuvoja yhdistelemällä. 

Raitiotiestä ei tulisi rinnakkaista ja Fölin kanssa kilpailevaa joukkoliikennejärjestelmää.

Toteutuessaan raitiotie täydentäisi Fölin nykyisiä bussilinjoja ja lisäisi esimerkiksi kaupungin sisäisiä liityntälinjoja raitiotien äärelle. Raitiotien myötä busseja vapautuisi ruuhkaisilta linjoilta tehden joukkoliikenteestä entistä kattavampaa. 

Turun seudun nykyinen bussilinjasto korvataan tiheästi ja laajasti liikennöitävällä runkolinjastolla ja siitä täydentävillä linjoilla 1.7.2025. 

Kyllä. 

Täynnä olevaan sähköbussiin mahtuu 90 matkustajaa, kun raitiovaunuun mahtuu kalustosta riippuen 220–260 matkustajaa. Siksi raitiotie tarjoaa busseihin merkittävästi lisää kapasiteettia.  

Turussa raitiovaunut kulkisivat tietyillä kaduilla vain joukkoliikenteelle varatuilla kaistoilla, mikä toisi sujuvuutta joukkoliikenteeseen.

Bussien ja bussivuorojen lisääminen ei ratkaise Turun väestönkasvusta ja joukkoliikenteen matkamäärien kasvusta johtuvia ruuhkia tulevaisuudessa.  

Bussiin mahtuu raitiovaunua vähemmän matkustajia, ja jos vuorovälit tippuvat alle viiden minuutin, bussiliikenne jonoutuu herkästi.

Kyse ei ole pelkästään liikenneratkaisusta, sillä raitiotie lisää vetovoimaa ja elinvoimaa, maan ja kiinteistöjen arvoa sekä houkuttelee kaupunkiin uusia asukkaita, yrityksiä, rakentajia, investointeja ja matkailijoita. Raitiotie on yksi laajoista kehitysaskelista, joilla halutaan varmistaa elinvoimainen, toimiva ja viihtyisä kaupunki kaikille turkulaisille nyt ja jatkossa. 

Raitiotie kannattaa rakentaa juuri siksi, että se on pitkäaikainen ja vakaa järjestelmä.

Se tukee koko kaupungin kehitystä ja houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja sekä nostaa maan arvoa. Raiteet tuovat mukanaan rakentamista ja yhdistävät kaupunkikehityshankkeita.

Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kilpailukykyä, edistää yritysten sijoittumista ja parantaa työvoiman saatavuutta, mikä puolestaan lisää kaupungin taloudellista tuottavuutta.

Ensimmäiset selvitykset niin kutsutusta Turun pikaraitiotiestä tehtiin 2000-luvun alussa, ja näitä jatkettiin vielä 2010-luvun alussa muun muassa runkobussi- ja pikaraitiotiejärjestelmien vertailulla sekä raitiotien eri vaikutusten arvioinnilla. Nämä aiemmat selvitykset ovat olleet suppeita.

Ensimmäinen raitiotien yleissuunnitelma valmistui vuonna 2015, ja tätä tarkennettiin vuonna 2019. Yleissuunnitelmassa esitetään raitiotien tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut sekä arvioidut vaikutukset muun muassa ympäristöön, liikenteeseen ja kaupunkilaisiin. Tarkoituksena oli määritellä potentiaalisin ensimmäinen raitiotielinja sekä arvioida raitiotien kustannuksia ja raitiotie- ja superbussivaihtoehtoja.

Vuonna 2021 kaupunginhallitus päätti Satama-Varissuo-raitiotielinjan yleissuunnitelman laatimisesta. Tavoitteeksi asetettiin toteutuksen tarkka suunnitelma, kustannusarvion laskeminen sekä laajat arvioinnit siitä, miten raitiotie vaikuttaisi Turkuun.

Yleissuunnitelman valmistuttua Turun kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2023, että yleissuunnitelman pohjalta edetään tarkempaan toteutuksen suunnitteluun. Kaupunginhallitus antoi tarkan toteutussuunnitelman valmistumiselle ja kustannusarvion laskemiselle määräajaksi vuoden 2025 lopun.

Vuosina 2024–2025 Turun Raitiotieallianssi laatii tarkan teknisen suunnitelman raitiotiestä ja sen rakentamisesta.

Suunnittelussa ei keskitytä vain raitiotiekiskoihin, vaan reitille suunnitellaan myös esimerkiksi pysäkit, ajoradat, pyörätiet ja kävelytiet sekä liikennejärjestelyt ja maan alla sijaitseva kunnallistekniikka. Suunniteltavan reitin maaperä tutkitaan tarkasti, jotta tiedetään tarvittavat pohjavahvistukset.

Raitiovaunukaluston hankinta on monen vuoden projekti, jota valmistellaan jo. Kilpailutus käynnistyy, jos raitiotietä ryhdytään rakentamaan. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kestää noin kolme vuotta ennen kuin ensimmäinen raitiovaunu olisi Turussa.

Teknisen suunnittelun lisäksi muun muassa arvioidaan raitiotien ympäristövaikutuksia, tehdään arkeologisia koekaivauksia, suunnitellaan reitin varren puisto- ja viheralueita, suunnitellaan mahdollisen rakentamisen aikataulua ja haittojen ehkäisemistä sekä kerrotaan kaupunkilaisille raitiotiestä verkossa ja tapahtumissa.

Lue lisää

Turun raitiotie suunnitellaan tässä aikataulussa:  

• Turun kaupunginhallituksen päätös toteutussuunnitteluun siirtymisestä lokakuu 2023 
• Raitiotieallianssin työskentely käynnistyy huhtikuu 2024 
• Toteutussuunnittelu käynnissä elokuu 2024—>
• Suunnitelmien esittelytilaisuuksia kesäkuu—elokuu 2025
• Päätöksentekoaineisto valmistuu syyskuu—lokakuu 2025
• Turun kaupunginvaltuuston on mahdollista tehdä investointipäätös loppuvuonna 2025
• Mahdollinen rakentamisaika 2026—2031 

Kyllä.  

Vastoin yleistä mielikuvaa Turussa ei ole erityisen kapeita katuja.  Joitain kapeampia kohtia kuitenkin on meilläkin, ja niillekin noin 7–8 metriä leveä raitiotie mahtuu hyvin.

Suunnittelemme raitiotien niin, että koko reitillä on riittävästi tilaa turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle.

Ei estä.

Turkua on satoja vuosia rakennettu savipohjalle, joka ei ole aivan epätavallinen maapohja esimerkiksi muille eurooppalaisille raitiotiekaupungeille. Pehmeälle maaperälle on rakennettu raiteita muun muassa Suomessa pääkaupunkiseudulla ja vaikkapa tyystin merenpinnan alapuolella sijaitsevassa Amsterdamissa, jossa raitiotietä on liki 100 kilometriä. 

Vuosina 2024 ja 2025 pohjatutkimuksilla selvitetään Turun raitiotielinjan maaperän laatua ja koostumusta, jotta tiedetään, minkälaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä eri katuosuuksilla tarvitaan. Pohjavahvistukset takaavat raitiotielle pitkän käyttöiän jopa sadaksi vuodeksi.

Jokainen rakentamisprojekti väistämättä aiheuttaa paikallista, määräaikaista haittaa. Turun Raitiotieallianssin tekijöillä on syvällistä kokemusta viime vuosien raideprojekteista pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta, ja rakentamisen haittojen minimointi on ollut tärkeä osa myös näitä hankkeita.

Rakentamisen aikaisia häiriöitä ehkäistään

• hyvällä tiedotuksella,
• hyvillä liikennejärjestelyillä
• selkeillä opasteilla ja
• rakentamisen aikataulutuksella.

Jotta rakentaminen haittaa mahdollisimman vähän, keskitymme hyvään viestintään ja tiedottamiseen, ja teemme tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien ja asukkaiden kanssa jo nyt.

Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt voidaan kumota pitkällä aikavälillä, mutta keskeisintä on syntyvien päästöjen minimointi.

Käynnissä olevan toteutussuunnittelun aikana ratkaistaan, miten raitiotien ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. 

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen päästöt muodostavat noin kolmanneksen kaupungin kokonaispäätöistä.

Raitiotieinfran käyttöikä on 40 vuotta, vaunujen 40 vuotta ja pohjavahvistusten 100 vuotta.

Ei lähtökohtaisesti.  

Raitiotien reitin varren kunnallistekniikka rakennetaan niin, että korjaustyö voidaan tehdä itse raitiotiehen koskematta ja lähtökohtaisesti ilman raitioliikenteen keskeytyksiä.

Kiskojen suuntaisesti rakennettava kunnallistekniikka sijoitetaan maan alle etäälle kiskoista niin, että se voidaan tarvittaessa korjata häiritsemättä raitiotieliikennettä. Kiskojen ali poikittain rakennettavaa kunnallistekniikkaa suunnitellaan mahdollisimman vähän.

Kyllä. 

Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä arkeologista selvitystä tarkennetaan nyt käynnissä olevan toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Koekaivauksia tehdään paikoissa, joista tarvitaan lisää tietoa raitiotien suunnittelua varten. 

Arkeologisia koekaivauksia tehdään raitiotien teknisen suunnittelun tueksi, toteutusvaiheen arkeologisten kaivausten aikatauluttamiseksi sekä kustannusten ja riskien määrittämiseksi.

Arkeologiset tutkimukset tekee Muuritutkimus.

Eivät estä.

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Vaikka muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen, rakentaminen on mahdollista, kun hanke on perusteltu ja arkeologiset kaivaustutkimukset hyvin suunniteltu ja toteutettu.  

Raitiotien rakentaminen edellyttää Museoviraston myöntämää kajoamislupaa ennen rakentamisen aloitusta. 

Turun raitiotien toteutussuunnittelun aikana tehdään arkeologisia koekaivauksia Aninkaistenkadulla ja syksyllä 2024 sekä Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla keväällä 2025.  

Koekaivausten paikat on määritelty yhdessä Museokeskuksen kanssa. Museovirasto on myöntää tutkimusluvan ja valvoo, että kaikki toimet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Arkeologisia koekaivauksia edellyttää muinaismuistolaki.

Muinaismuistolaki kieltää kiinteän muinaisjäännöksen vahingoittamisen tai peittämisen ilman lupaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta parasta aina olisi, kun muinaisjäännösalueella ei rakennettaisi. Tehdyissä selvityksissä ei kuitenkaan ole löydetty raitiotielle sopivia vaihtoehtoisia reittejä, jotka ohittaisivat muinaisjäännösalueen. 

Muuritutkimuksen laatimassa esiselvityksessä todetaan, että arkeologia ei ole raitiotierakentamisen esteenä, kun 1700-lukua vanhemmat muurattujen rakennusten jäännökset pystytään säilyttämään konservoituna raitiotien alla.

Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toteuttaa Turun Raitiotieallianssi, johon kuuluvat Turun Raitiotie Oy, Turun kaupunki, NRC Group Finland Oy, GRK Suomi Oy, Ramboll Finland Oy ja Sweco Finland Oy.   

Turun Raitiotie Oy on Turun kaupungin omistama yhtiö, joka on tilaajana päävastuussa raitiotien toteutussuunnitelmavaiheesta.

Lue lisää: Raitiotien tekijät

Allianssimallissa tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät yhteisessä organisaatiossa etsien yhdessä ratkaisut hankkeen parhaaksi. 

Allianssimallissa Turun Raitiotieallianssin toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen ja yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien kesken.

Turun raitiotien kokonaiskustannusarvio sitoo kaikkia allianssin osapuolia, eli mikäli kustannusarvio ylitettäisiin, kaikki osapuolet vastaavat siitä.

Allianssimalli valikoitui Turun raitiotien toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen toimintamalliksi kesäkuussa 2023 tehdyn toteutusmuotoselvityksen perusteella. Allianssimalli valittiin sen tuottaman luotettavan kustannusarvion ja laadun varmistamisen vuoksi.

Kyllä. Suomen kaikki tällä vuosituhannella toteutetut ja käynnissä olevat raitiotiehankkeet on tehty allianssimallilla.

Turun raitiotien suunnitteluun voi osallistua monella tapaa verkossa ja kesän aikana järjestettävissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa.  

• Turunraitiotie.fi-verkkosivu kokoaa kaiken ajankohtaisen tiedon Turun raitiotien suunnittelun etenemisestä. 

• Ajankohtaista tietoa raitiotiehen liittyen jaetaan somekanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä. 

• Tärkeimmät uutiset ja tulevat tapahtumat löytyvät uutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirje tästä. 

• Tiedustelut ja kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@turunraitiotie.fi.

Turun raitiotien suunnittelusta voi antaa palautetta verkkosivujemme lomakkeen ja Turun kaupungin palautepalvelun kautta.