Uutiset
Varikko on raitiovaunujen koti
Iso-Heikkilään suunniteltava Turun raitiotien varikko olisi koti 14 raitiovaunulle. Varikolla sijaitsee raitiotien liikenteenohjauskeskus ja siellä muun muassa säilytetään, huolletaan ja pestään raitioliikenteessä käytössä olevat raitiovaunut. Varikko olisi työpaikka lähes 100 työntekijälle. Varikosta on nyt julkaistu piha- ja aluesuunnitelma sekä havainnekuva.
Varikolla on säilytystilat yhteensä 14 raitiovaunulle. Varikkoalueen tilat riittävät satama-Varissuo-raitiotielinjan liikennöimiseen.
Varikolla sijaitsevat raitiovaunujen säilytyshallit, huoltotilat, varaosavarasto, varikolla työskentelevän henkilöstön sosiaali- ja taukotilat sekä toimistotilat. Varikon pihalla on raiteet, joiden kautta raitiovaunuja siirretään varikon eri hallien välillä ja tehdään lyhyitä koeajoja.
Varikkorakennuksen pinta-ala on kokonaisuudessa hieman yli 10 000 neliömetriä. Varikon pihan koko on noin kolme hehtaaria.
Varikon piha-alueen infran, varikkorakennuksen ja varikolle johtavan yhdysraiteen on suunnitellut Turun Raitiotieallianssi. Varikkorakennuksen rakentamisesta vastaa YIT, joka on ollut myös suunnitteluvaiheessa mukana hankkeessa Turun Raitiotieallianssin yhteistyökumppanina.
Varikon piha- ja aluesuunnitelma löytyy täältä.
Varikko on työpaikka lähes 100 työntekijälle
Varikolla työskentelee muun muassa raitiovaunujen kuljettajat, raitioliikenteen ohjaajat, huoltohenkilökunta ja esihenkilöt.
Turun raitiotiellä tarvitaan alkuvaiheessa noin 50–55 raitiovaununkuljettajaa. Kuljettajat ja liikenteenohjaajat työskentelevät raitioliikenteen liikennöitsijän palveluksessa. Esimerkiksi Tampereella raitiotietä liikennöi VR.
Raitiovaunujen kunnossapidon parissa työskentelee 20–25 henkilöä huolehtimassa siitä, että kalusto on päivittäin ehjässä ja turvallisessa kunnossa. Asentajat ja muu korjaamon henkilökunta työskentelevät raitiovaunujen toimittajan palveluksessa.
Mitä raitiovaunuvarikolla tapahtuu?
Varikkoalueella on toimintaa kellon ympäri.Varikon alueella ja sille johtavalla yhdysraiteella on liikennettä pääsääntöisesti vain, kun raitiovaunut ajavat varikolle tai sieltä pois, eli yleensä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Öisin kaikki työt tehdään sisällä varikkohalleissa. Varikolla noudatetaan melutason ohjearvoja sekä päivisin että öisin.
Päivisin varikolla tehdään vaunujen määräaikaishuoltoja. Illan tullessa alkaa liikenteessä olleiden raitiovaunujen siivous ja pesu. Siivouksessa vaunujen sisältä poistetaan roskat ja talvisin niihin kantautunut hiekoitushiekka. Vaunujen lattiat pestään säännöllisesti. Mahdolliset rikkoontuneet osat vaihdetaan ehjiin ja viat korjataan.
Vaunut ajetaan autopesulaa muistuttavan harjakoneen läpi noin kerran viikossa. Siivouksen ja pesun yhteydessä vaunujen hiekkasäiliöt ja lasinpesunesteet täytetään.
Raitiotien liikennettä ohjataan varikolta käsin. Liikenteenohjauskeskuksessa muun muassa seurataan raitiovaunujen liikkumista raitiotielinjalla, pidetään yhteyttä kuljettajiin sekä valvotaan raitiotien sähkönsyöttöä. Liikenteenohjaajat vastaavat siitä, että raitiovaunut ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, myös mahdollisissa häiriötilanteissa.
Varikolla tehdään myös raitiovaunujen tarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa niiden turvallinen toiminta.
Raitiovaunut kulkevat varikolle yhdysraidetta pitkin
Varikon yhdysraide on reilun kilometrin pituinen. Yhdysraide kulkee varikolle kaksiraiteisena Kirstinpolun, Iso-Heikkilän kiertoliittymän, Revontulenkadun ja Kiertotähdentien kautta. Varikon yhdysraiteella ei ole pysäkkejä.
Yhdysraiteella on Akselintien risteyksessä ja Iso-Heikkilän kiertoliittymässä liikennevalot, jotka pysäyttävät raitiotien ylittävän liikenteen vain silloin kun raitiovaunu on kulkemassa risteyksessä.
Varikon yhdysraiteen alustavat katusuunnitelmat löytyvät verkkosivuiltamme täältä.
Varikon suunnittelussa on otettu huomioon sen ympäristövaikutukset
Varikon alueella on yksi Turussa tunnetuista uhanalaisen perhoslajin juurilasisiiven esiintymistä. Vaikka esiintymä on jo laadultaan heikentynyt, varikon rakentamisen yhteydessä se pyritään ensisijaisesti siirtämään. Varikon alueen reunoille perustetaan joka tapauksessa korvaavaa uutta niittyaluetta juurilasisiiven elinympäristöksi.
Yli puolet varikon katosta rakennetaan viherkattona, joka sitoo itseensä sadevesiä ja voi tukea myös alueen muuta hyönteis- ja kasvilajistoa. Lisäksi viherkatto maisemoi varikkorakennuksen ja parantaa varikkoalueen viihtyisyyttä. Viherkatolla käytettävä lajisto tullaan päättämään myöhemmässä vaiheessa.
Varikon tontin eteläreunassa on laajat painanteet hulevesien viivyttämistä varten. Ne kunnostetaan varikon rakentamisen yhteydessä niin, että alueen puita ja metsäyhteyksiä säästetään.
Varikkoalueen valaistus suunnitellaan niin, että viereiselle Iso-Heikkilän alueelle ei muodostu haittavaloa. Koska suurin osa varikon toiminnasta tapahtuu sisätiloissa, ei alueella tarvita liiallista valaistusta.
Asemakaavamuutos mahdollistaa varikkotoiminnan tontilla
Raitiovaunuvarikon mahdollistama asemakaavamuutos tuli voimaan keväällä 2025. Raitiotien toteutussuunnitteluvaiheessa varikko suunniteltiin asemakaavan vaatimusten mukaisesti niin, että esimerkiksi varikkorakennuksessa on viherkatto, varikon toiminta ei ylitä meluarvoja ja tontilla on hulevesien käsittelyä. Varikon tontilla Iso-Heikkilässä on sijainnut ennen Turun kaupungin lumenkaatopaikka.
