Raitiotiehankkeessa kadut uudistetaan niin, että tilaa on kaikille kulkutavasta riippumatta

Turun raitiotiehankkeessa on tarkoitus uudistaa kaikki 12 kilometrin raitiotiereitin kadut uudelle vuosituhannelle niin, että tilaa on kaikille kulkutavasta riippumatta. Reitti muodostaa sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon välille joukkoliikenteen laatukäytävän, jonka muutoksia kuvataan raitiotien alustavissa katusuunnitelmissa. Turun kaupungin suunnittelupäällikkö Susan Nymander kertoo, että suunnitelmissa on panostettu tehokkaan joukkoliikennekäytävän lisäksi uusiin pyöräteihin, kaupunkiympäristön esteettömyyteen sekä katuvihreään.

– Turussa on paljon katuja, jotka on suunniteltu 1960- ja 1970-luvuilla sen aikaisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Silloin ajateltiin, että painopiste kaupunkiliikkumisessa on ja tulee olemaan yksityisautoilussa, Turun kaupungin suunnittelupäällikkö Susan Nymander sanoo. 

Turun Raitiotieallianssissa Turun kaupungin edustajana Nymander vastaa siitä, että raitiotie ja reitillä uudistettava katutila vastaavat kaupungin asettamia tavoitteita. Hän muun muassa ohjaa sitä, että raitiotie sopii paikalliseen kaupunkiympäristöön ja että kaikilla raitiotien kaduilla on tarvittava tila niin jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, katuvihreälle kuin autoillekin.

Kaupunki on kasvanut reilusti siitä, kun monia keskustan katuja suunniteltiin 1960–1970-luvuilla. Tuolloin turkulaisia oli noin 150 000. Turun kaupungin tuoreimman ennusteen mukaan asukasmäärän odotetaan nousevan 240 000–263 000 asukkaaseen vuoteen 2045 mennessä eli jo parin vuosikymmenen päästä. 

Kun kaupungin kasvun myötä kaikki liikenne väistämättä lisääntyy, tulee löytää yksityisautoilua tehokkaampia tapoja liikkua kaupungissa. Nymanderin mukaan autoilua ei olla Turussa tulevaisuudessakaan kieltämässä. 

– Turun yleiskaavassa nimenomaan mainitaan, että kaikilla kulkuneuvoille pitää edelleenkin varata oma tilansa. Tilaa on myös jatkossa autoille, vaikka liikennettä tullaan ohjaamaan vahvasti kestävämpien liikkumismuotojen suuntaan, Nymander sanoo.

Joukkoliikennekäytävässä on tilaa kaikille kulkumuodoille 

Nymanderin mukaan Turun kaduilla on paljon sekä rakenteellista että toiminnallista korjausvelkaa. Rakenteellisella korjausvelalla hän tarkoittaa sitä, että muun muassa katujen pintamateriaaleja tulee aika ajoin uusia ja korjata. Toiminnallinen korjausvelka liittyy laajemmin siihen, miten katutilaa käytetään ja miten se on varattu eri liikkumismuotojen käyttöön.  

Turun kaupungin linjauksissa todetaan, että kestävän liikkumisen kulkumuotoja priorisoidaan jatkossa yhä enemmän kaupunkiympäristössä. Kestäviksi liikkumismuodoiksi lasketaan jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne. 

– Kun tilaa on kaikille liikkumismuodoille niiden tarvitseman tilan mukaan, katujen käyttö tehostuu. Enemmän ihmisiä voi liikkua kaduilla tietyn paikan läpi kuin jos valtaosa kadusta olisi varattu vain autoille, Nymander sanoo.

Suurikapasiteettinen joukkoliikenne tarvitsee oman kaistansa ollakseen tehokas. Turun yleiskaavassa linjataan, että nyt suunniteltavalle raitiotien reitille rakennetaan joukkoliikenteen laatukäytävä.  

Raitiovaunut kulkisivat tällä käytävällä useassa kohtaa vain niille ja busseille varattua joukkoliikennekaistaa pitkin. Näin olisi keskustassa esimerkiksi osalla Humalistonkadusta ja Eerikinkadusta sekä Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla.  

– Raitiovaunut ja joukkoliikennekäytävät mahtuvat hyvin Turun keskustan kaduille. Raitiotie tarvitsee leveyssuunnassa tilaa 7–8 metriä, kaarteissa hieman enemmän. Monessa kohtaa raitiovaunut jakavat yhteisen joukkoliikennekaistan ja pysäkit bussien kanssa. Kohtaavat bussit tarvitsevat raitiovaunuja enemmän tilaa, ja olemme ottaneet tämän huomioon joukkoliikennekaistojen mitoituksissa, Nymander sanoo.

Raitiotien reitillä on panostettu puihin ja katuvihreään 

Kaduilta tulee varata tilaa viihtyisyyttä lisääville elementeille, kuten puille ja muulle katuvihreälle. Raitiotien reitillä katuvihreä lisääntyisi joukkoliikennekäytävän rakentamisen myötä nykyisestä noin 9 hehtaarista 11 hehtaariin. 

– Puilla ja katuvihreällä on tärkeä rooli siinä, miltä kadut näyttävät ja tuntuvat kaupunkilaisen mielessä. Samalla ne viilentävät katujen lämpötilaa ja ovat yksi keino ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kaupunkiympäristössä. Raitiotien alustavissa katusuunnitelmissa olemme onnistuneet saamaan reilusti uusia istutettavia puita Turun kaduille. Noin kolmannes raitiotien radasta toteutetaan monilajisena viher- tai nurmiraiteena, Nymander sanoo. 

Viher- ja nurmiraidetta rakennettaisiin esimerkiksi Juhana Herttuan puistokadulle, Kirstinpuistoon ja Littoistentielle. Osalle kaduista lisättäisiin pensaita, perennoja ja köynnöspylväitä.

Raitiotien reitiltä joudutaan poistamaan jo olemassa olevia katupuita. Suurin osa näistä puista on tällä hetkellä huonossa ja kohtalaisessa kunnossa, joten niiden poistaminen olisi vastassa joka tapauksessa jossain vaiheessa. 

– Raitiotie rakennettaisiin niin sanotusti seinästä seinään -periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kadut uudistetaan koko leveydeltään niin maan alta kuin sen päältä. Tästä syystä on paikallaan poistaa tiettyjä katupuita, jotta kadun tilankäyttö saadaan rakennettua kerralla kuntoon ja uusille istutettaville puille saadaan tehtyä samalla niiden tarvitsema tila seuraavaksi sadaksi vuodeksi, Nymander kertoo. 

Uusia pyöräteitä, kierrätettyjä pintamateriaaleja ja esteetöntä katutilaa 

Raitiotien reitillä uusitaan katujen pintamateriaaleja. Reunakivissä ja pysäkkien ympäristöissä käytetään reilusti luonnonkiveä, ja muissakin paikoissa käytetään laadukkaita materiaaleja, kuten nupu- ja noppakiveä.

Pintamateriaaleissa käytettäisiin aina kierrätettyä kiveä kun se on mahdollista. Pääosa  puretuista graniittisista reunakivistä voidaan käyttää uudelleen raitiotien rakennustyömailla. Puretuista nupu- ja noppakivistä on tavoitteena hyödyntää puolet.

Kaikki raitiotien reitille rakennettavat pyörätiet saavat punaisen asfalttipäällysteen. 

– Tehtäviimme kuuluu monien kaupungin pyöräilyn tavoiteverkossa vuodelle 2035 sovittujen pyöräilyn pääväylien rakentaminen. Keskustassa tämä tarkoittaisi muun muassa Humalistonkadulle, Uudenmaankadulle ja Hämeenkadulle rakennettavia yksisuuntaisia pyöräteitä molemmin puolin katuja. Tämä hanke olisi kaupungin historian suurin yksittäinen panostus pyöräilyyn, Nymander kertoo. 

Käytännössä pyöräteitä uudistettaisiin koko raitiotien 12 kilometrin reitillä. Raitiotien reitille tulisi myös lyhyet pätkät pyöräkatuja Laukkavuorenpuiston lähelle Kalervonkadulle ja Västäräkinkadulle. 

Raitiovaunukaluston ja raitiotieinfran esteettömyys on ollut yksi tärkeä huomioon otettava asia raitiotien suunnittelussa. Nymanderin mukaan esteellisistä katutilaa ei enää Turkuun suunnitellakaan.

–  Vaunu pysähtyy pysäkeillä aina samaan kohtaan ja erityisryhmille parhaiten sopivat oviaukot merkitään pysäkkilaiturille. Pysäkeillä on huomiolaatat laiturin reunoissa. Jokaisella pysäkillä on vähintään pysäkin toisessa päässä esteettömyyden erikoistason yhteys, Nymander sanoo. 

Turussa liikennöitävät raitiovaunut ovat esteettömiä. Niissä on matala lattia eikä lainkaan portaita. Yhdessä raitiovaunussa on tilaa vähintään kuudelle lastenvaunulle ja pyörätuolille. 

Pysäkkiopasteilla ja matkustajainformaatiolla on tärkeä rooli esteettömyydessä. Nymanderin mukaan yleisperiaatteita näille on jo sovittu, mutta suunnittelu jatkuu yhteistyössä Fölin kanssa myöhemmässä vaiheessa.

Turkulaiset ovat ottaneet raitiotien suunnitelmat vastaan mielenkiinnolla ja odotuksella 

Nymander on tyytyväinen syyskuussa 2025 julkaistuihin raitiotien alustaviin suunnitelmiin. Niissä on esitetty kaikki raitiotien myötä rakennettava katutila, kuten raitiotie, ajokaistat, pyörätiet ja jalankulkuväylät sekä viherratkaisut. Suunnitelmiin kävi tutustumassa syyskuussa tilaisuuksissa ja verkossa lähes 15 000 kiinnostunutta. 

– Eri puolilla Turkua järjestetyissä suunnitelmien esittelytilaisuuksissa yllätyin siitä, kuinka hyvin perehtyneitä kaupunkilaiset ovat tähän hankkeeseen ja suunnitelmiimme. Monet kaupunkilaiset odottavat, että kaduille aletaan rakentaa esimerkiksi uusia pyöräteitä. Moni on asettanut paljon odotuksia hankkeellemme, Nymander sanoo.

Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat julkaistiin syyskuussa 2025

Raitiotiekatujen alustaviin katusuunnitelmiin voi tutustua Turun raitiotien verkkosivuilla omilla alasivuillaan:  

• länsipää satamasta asemanaukiolle sisältäen varikon haaran kadut, 

• keskusta asemanaukiolta Kupittaalle ja 

• itäpää Kupittaalta Varissuolle. 

Raitiotien vaikutuksia eri katuosuuksilla on avattu myös somekanavillamme Facebookissa ja Instagramissa. Alustavien katusuunnitelmien pohjalta tehtyihin havainnekuviin voi tutustua Turun raitiotien verkkosivujen materiaalipankissa. 

Lähteet ja luettavaa 

• Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat
• Reitti ja pysäkit
• Raitiovaunut
• Materiaalipankki (havainnekuvat)
• Turun yleiskaava 2029 (turku.fi)
• Kestävien kulutapojen lisääminen Turussa (turku.fi)
• Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelma (turku.fi)
• Turun kaupungin kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (turku.fi)
• Pyöräliikenteen tavoiteverkko 2035 (turku.fi)
• Uutinen 2.10.2025: Turun kaupungin kasvu jatkuu vahvana (turku.fi)